Yseult de Coppet (o.s. Hofman; 30. toukokuuta 1886 Fontenay26. toukokuuta 1978 Pariisi) oli ranskalainen diplomaatin puoliso, kulttuurivaikuttaja ja lahjoittaja. Hänen miehensä ministeri Maurice de Coppet toimi Ranskan suurlähettiläänä Suomessa 1920-luvulla. Pariskunnan lähetystökodista Helsingissä Katajanokalla muodostui seurapiirien kohtauspaikka ja musiikkisalonki, jossa vaalittiin suomalais-ranskalaisia kulttuurisuhteita. Miehensä tavoin Yseult de Coppet oli kiinnostunut suomalaisesta kulttuurista ja opiskeli sekä suomea että ruotsia. Hän solmi suhteita suomalaisiin taiteilijoihin, tutkijoihin ja journalisteihin sekä julkaisi Suomea koskevia lehtikirjoituksia ja tutkielmia.

Yseult de Coppet passikuvassa 1900-luvun alussa. Kansalliskirjasto, Coppet'n kokoelma.

Tausta muokkaa

Yseult de Coppet oli alkujaan Maurice de Coppet'n perheen kotiapulainen. De Coppet'n jäätyä leskeksi he avioituivat. De Coppet'lla oli kaksi tytärtä, jotka eivät kuitenkaan asuneet Suomessa. Samoissa piireissä liikkunut Jean-Louis Perret kertoo Yseult de Coppet'n suhtautuneen häneen vihamielisesti ja epäilee syyksi, että hän tiesi tämän taustan. Hän oli Helsingissä hyvin pidetty, ja Ester Ståhlbergin mukaan hän oli "kaunis, elegantti, hieno ja miellyttävä".[1]

Kirjallinen toiminta muokkaa

Ranskalaiseen L’art et les artistes -lehteen Yseult de Coppet kirjoitti tutkielmat Magnus Enckellistä, Akseli Gallen-Kallelasta sekä suomalaisesta ryijytaiteesta. Wäinö Aaltosta käsittelevä kirjoitus ilmestyi L'Art vivant -julkaisussa. Hän keräsi aineistoa Suomen kulttuuria ja historiaa käsittelevää kirjasuunnitelmaansa varten, joka ei kuitenkaan toteutunut. Yksittäisiä lehtikirjoituksia, joissa de Coppet kuvasi muun muassa tutustumismatkoja Lappiin ja Karjalaan, suomalaista juhannuksenviettoa, ilmailuharrastusta ja silakkamarkkinoita, ilmestyi käännöksinä myös suomalaisissa lehdissä. Tekstiensä kuvamateriaalia Yseult de Coppet valokuvasi itse ja hankki myös keräämällä suurehkon valokuvakokoelman. Kustantajan pyynnöstä hän kirjoitti ranskalaisen keittokirjan Tie miehen sydämeen, joka ilmestyi sekä suomen- että ruotsinkielisenä vuonna 1926.

 
Yseult de Coppet Katajanokan lentosatamassa ennen lentoa 1928. Taustalla kaksipaikkaisen Ilmattaren ohjaaja Urho Heiskala. Kansalliskirjasto, Coppet'n kokoelma.

Lahjoitukset muokkaa

Miehensä kuoleman jälkeen Yseult de Coppet teki vuonna 1931 Helsingin yliopistolle lahjoituksen, jonka turvin perustettiin edesmenneen suurlähettilään nimeä kantava rahasto. Rahastosta myönnettiin palkintoja ansiokkaille ranskalaisten kirjojen suomennoksille ja ruotsinnoksille. Rahaston toiminta elvytettiin usean vuosikymmenen jälkeen vuonna 2005, jolloin palkinto jaettiin Anna-Maija Viitasen uudelle käännökselle Gustave Flaubertin romaanista Rouva Bovary (WSOY 2005). Palkinto jaetaan lahjoittajan toivomuksen mukaisesti ministeri Maurice de Coppet’n kuolinpäivänä 28.9.

1940-luvun lopussa Yseult de Coppet päätti lahjoittaa Helsingin yliopiston kirjastolle (nyk. Kansalliskirjasto) edesmenneen puolisonsa noin 8 000 nidettä käsittävän kirjakokoelman. Valtaosa kirjoista saapui Helsinkiin 1948 ja osa lahjoittajan kuoleman jälkeen 1978. Kokoelmassa on hyvin edustettuina ranskalainen kaunokirjallisuus, kirjallisuudenhistoria, poliittinen historia ja taiteentutkimus. Yseult de Coppet’n lahjoitus sisälsi myös 1900-luvun alun ranskalaisten matkailujulisteiden ja ensimmäisen maailmansotaan liittyvien propagandajulisteiden kokoelman sekä Coppet’n pariskunnan yhteisen henkilöarkiston kirjeenvaihtoineen ja valokuva-albumeineen. Arkiston yksi erikoisuus on eksoottinen valokuva-aineisto Algeriasta, Etiopiasta ja Sudanista.

Coppet’n lahjoituskokoelma kuuluu nykyisin Kansalliskirjaston erikois- ja käsikirjoituskokoelmiin.

Teos muokkaa

  • Tie miehen sydämeen : ranskalainen keittokirja sovellettuna pohjoismaisiin oloihin Yseult de Coppet ; suom. Helmi Krohn. Otava, 1926.

Lähteet muokkaa

  • Kunnas, Tarmo: Maurice de Coppet’n kokoelma, s. 175-178. Teoksessa: Muistiin painettua. Kansalliskirjaston kulttuuriaarteita. Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja 73. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 2004. ISBN 951-1-19672-3, ISSN 0355-1350.
  • Pettil, Leena: Coppet’n kokoelma, s. 101-102. Helsingin yliopiston kirjaston tiedotuslehti 1979:4. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 1979. ISSN 0355-1342.
  • Pärssinen, Leena: Kokoelmarekisteri. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 2005.
  • Salemaa, Jaakko: Kadonneen ajan tuokioita. Valokuvia Yseult de Coppet’n jäämistöstä. Kansalliskirjasto 2012:2. Helsinki: Kansalliskirjasto, 2012. ISSN 1459-3467. Teoksen verkkoversio.

Viitteet muokkaa

  1. Seppälä, s. 92, 94