Voudintilit

Voudintileiksi kutsutaan asiakirjaryhmää, joka syntyi vuoden 1540 tietämillä Kustaa Vaasan uudistustoiminnan tuloksena. Nimensä mukaisesti kysymys on tilikirjasarjasta, joka sisältää voutien laatimia luetteloja kannetuista veroista eri linnalääneistä. Näitä luetteloita on säilynyt noin 1620-luvulle asti. Vuonna 1634 aloitetut varsinaiset henkikirjat (manttaaliluettelot) jatkavat voudintilien tehtävää. Voudintilien sisältämät maakirjat ja papinveroluettelot ovat käytännöllisesti katsoen ainoat sukututkijan hyödynnettävissä olevat 1500-luvun lähteet erinäisiä säilyneitä tuomiokirjakatkelmia lukuun ottamatta. Voudintilit sisältävät myös luetteloja kannetuista apuveroista, sakkoluetteloita ja muuta arvokasta lähdemateriaalia. Lähteenä voudintilit ovat kuitenkin hyvin ongelmallinen ryhmä, joiden oikea tulkinta vaatii taitoa. Lisäksi ne oikeuttavat huomattavasti suppeampiin johtopäätöksiin kuin varsinaiset henkikirjat. Siksi kaikkea 1500-luvulle ulottuvaa sukututkimusta, etenkin itäsuomalaista, on luettava erittäin kriittisesti.

Voudintilejä kutsutaan myös ”siniseksi sarjaksi”. Alkuperäiset asiakirjat nimittäin sidottiin 1800-luvun jälkipuolella uudestaan yhdenmukaisiin vaaleansinisiin pahvikansiin. Alkuperäiset pergamenttikannet irrotettiin tileistä ja ne muodostavat nykyisin Kansalliskirjaston Fragmenta membranea -kokoelman.

Koko aineisto on mikrokuvattu ja käytettävissä Kansallisarkistossa. Voudintilien pohjalta on laadittu sittemmin Suomen asutuksen yleisluetteloa (SAY) ja Tavinsalmen pitäjän asutuksen yleisluettelo. Suomen asutuksen yleisluettelo ja osa Voudintileistä on 2000-luvulla julkaistu myös internetissä osana Kansallisarkiston digitaaliarkistoa.

Savonlinnan linnaläänin osalta voudintileistä on käytettävissä yksityiskohtainen luettelo.

Katso myös

• Läänintilit

Aiheesta muualla

• Tietoa voudintilien tutkimisesta (Arkistolaitos)
• Voudintilit Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 16.10.2009.