Vouti
Vouti (lat. advocatus, saks. Vogt, ruots. fogde[1]) on Pohjoismaissa kuninkaan virkamiehestä käytetty nimitys.
Historia muokkaa
Keskiajalla voudit kuuluivat ylhäisaateliin. Heidän tehtäviään oli tuolloin periä kuninkaalle menevät verot sekä toimia käskynhaltijana tietyllä alueella tai linnassa linnanisännän apulaisena. Esimerkiksi Turun linnanvoutina toimi vuosina 1515–1520 laamanni Klaus Henrikinpojan poika Krister.[2]
Voudin asema saattoi houkutella haltijansa väärinkäytöksiin. Vuonna 1589 Ruotsin kuningas Juhana III:lle Tukholmaan toimitetussa Suuressa valituksessa kerrotaan voudeista seuraavaa:[3]
»Päivittäin tapahtuvin laittomin toimin, väkivallalla ja vääryydellä Ruotsin kruunulle suureksi vahingoksi ja meille ikuiseksi surkeudeksi ovat knaapit, voudit ja voudinkirjurit, nimismiehet, verokuntamiehet ja rikkaat talonpojat näinä kalliina aikoina rikastuneet.»
Jo aikaisemmin, vuonna 1581, oli Juhana III antanut määräyksen erityisistä tutkintakäräjistä sen selvittämiseksi, olivatko eräät voudit ja voudinkirjurit pettäneet häntä tai hänen alamaisiaan.[4]
Myöhemmin voudilla voidaan tarkoittaa eräänlaista tilanhoitajaa tai toisaalta tiettyyn tehtävään nimettyä luottamushenkilöä (jahtivouti, lohivouti, siltavouti). Esimerkiksi Aleksis Kivi mainitsee Seitsemässä veljeksessä kyläläisten keskuudestaan valitseman jahtivoudin ja toisaalta Viertolan kartanon voudin.[5]
Erilaisia vouteja muokkaa
Maavouti muokkaa
Turun linnaläänissä oli maavouti jo 1400-luvulla, jonka tehtävänä paikallishallinnon virkamiehenä oli johtaa hallintoa ja kruunun veronperintää tietyllä alueella.[6]
Lohivouti muokkaa
Lohivouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa nimetty pitäjän kalastusta valvova virkamies (yleensä talonpoikaisvirka), jokaiselle joelle asetettiin oma lohivouti, joka toimi kruunun luottamusmiehenä ja johti paikallista kalastusta, sekä nautti valtion palkkaa.[7]
Jahtivouti muokkaa
Jahtivouti oli 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa kruunun vakinaisia virkamiehiä avustava virkailija, jonka tehtäviin kuului petoeläinten kuten susien metsästysten toimeenpano ja metsäpalojen sattuessa sammutustöiden johtaminen. Tämä tehtävä lakkautettiin vuonna 1891 annetulla asetuksella.[8]
Siltavouti muokkaa
Siltavouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa pitäjään nimitetty kunnallinen järjestysmies, jonka tehtävänä oli valvoa maanteiden, aitojen ja siltojen kunnossapitoa pitäjän alueella. Sama henkilö hoiti usein myös jahtivoudin tehtäviä. Siltavoudin toimet lakkautettiin 1892 jolloin nämä tehtävät siirtyivät maaseudun poliisikonstaapeleille. Silta- ja jahtivoutien palkkaamiseksi kerättiin erityistä silta- ja jahtivoudin kapoiksi kutsuttua veroa. Tämä vero meni virkojen lakkauttamisen jälkeen valtiolle ja sen periminen päättyi vuonna 1925.[9]
Nykyään muokkaa
Nykyisin paikallisena ulosottomiehenä Suomessa toimii kihlakunnanvouti ja Ruotsissa kruununvouti.lähde?
Lähteet muokkaa
- Forsman, Jaakko; Wecksell, J. A., Havu, I & Salovaara, Hannes (toim.): Pieni tietosanakirja. digitaalinen näköispainos 2011. Otava / Project Runeberg, 1925–1928 (2011). Teoksen verkkoversio.
- Knihtilä, Leena: Tornionjokialueen lohenkalastus 1800-luvulla pro gradu, Suomen historia. 1981. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 14.9.2021.
Viitteet muokkaa
- ↑ Vouti, Tietosanakirja. Osa 10, palsta 1525. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922
- ↑ Suomen historia osa 2: Keskiaika, s. 178. 1985.
- ↑ Suomen historia osa 2: Keskiaika, s. 278. 1985.
- ↑ Suomen historia osa 2: Keskiaika, s. 279. 1985.
- ↑ Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, ensimmäinen luku & yhdeksäs luku.
- ↑ Landsfogde Förvaltningshistorisk ordbok, SLS.
- ↑ Knihtilä 1981, s. 16.
- ↑ hakusana Jahtivouti Pieni tietosanakirja 1925–1928 (Runeberg-projekti).
- ↑ hakusana Siltavouti Pieni tietosanakirja 1925–1928 (Runeberg-projekti).
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vouti Wikimedia Commonsissa
