Vilho Timonen
Vilho Timonen (28. maaliskuuta 1904 Luusalmi, Uhtua, Vienan Karjala – 20. tammikuuta 1977 Nurmijärvi) oli vienankarjalaista syntyperää oleva suomalainen opettaja, joka oli aktiivi karjalaisten asioiden puolestapuhuja.
Vilho Timonen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. maaliskuuta 1904 Luusalmi, Uhtua, Vienan Karjala |
Kuollut | 20. tammikuuta 1977 (72 vuotta) Nurmijärvi |
Ammatti | Kansankoulunopettaja |
Sotilashenkilö | |
Taistelut ja sodat | Talvisota, Jatkosota |
Sotilasarvo | kapteeni |
Kunniamerkit |
4. lkn Vapaudenristi miekkojen kera (1940) 3. lkn Vapaudenristi (1942) miekkojen kera Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkki (1966) Karjalan Sivistysseuran ansiomerkki |
Timonen oli ehtinyt jo Vienassa ollessaan luoda pohjaa opettajanuralleen käymällä paikallisen esiseminaarin Uhtualla. Hän jatkoi Suomeen siirryttyään opintojaan Jyväskylän seminaarissa, josta hän valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1928.[1] Samana vuonna hän sai Karvonen sai Suomen kansalaisuuden.[2]
Vilho Timonen toimi kansakoulunopettajana karjalaisten asumisalueilla. Vuosina 1928-1931 Suojärvellä, 1931-1939 Harlussa ja 1939-1967 Lappeenrannassa Kaukaan kansakoulussa. Vuosina 1955-1967 hän toimi koulunjohtajana. Eläköidyttyään hän muutti asumaan Keravalle.[1]
Suomessa ollessaan Timonen ajoi kotiseutunsa Vienan Karjalan asiaa jo opiskeluaikana toimien Jyväskylän seminaarin karjalaisseuran puheenjohtajana.[3] Työuransa aikana 1930-luvulla hän oli mukana karjalaisissa kulttuurijärjestöissä.[1] Hän oli myös Akateemisen Karjala-Seuran (AKS) jäsen.[4]
Asevelvollisuuden Timonen suoritti Viipurin rykmentissä ja kävi sen yhteydessä upseerikoulutuksen 1930-1931. Talvisodassa Timonen oli joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä Karjalankannaksella. Jatkosodassa hän oli aluksi kapteeniksi ylennettynä rintamaupseerina. Järjestettäessä Itä-Karjalan hallintoa hän oli AKS:läisenä aktiivisti mukana 20. heinäkuuta 1941 Vuokkiniemessä pidetyssä kansalliskokouksessa, jossa hänet valittiin Karjalan Vapausliikkeen johtoryhmään. Luotaessa Itä-Karjalan hallintoa kesällä 1941 hänestä tuli Itä-Karjalan sotilashallinnon koulutoimiston päällikkö.[5] Hän osallistui myös itäkarjalaisten heimoaktiivien perustaman Itä-Karjala -lehden julkaisemiseen toimien vuosina 1943-1944 sen päätoimittajana.[6]
Sotilaana ollessaan sotien aikana hän sai Suomen Vapaudenristin 3. ja 4. luokan kunniamerkit sekä siviliansioistaan Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkin.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Kuolleita - Kansakoulunopettaja Vilho Timonen. Helsingin Sanomat, 29.1.1977, s. 23. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2021.
- ↑ Kansalaisoikeudet. Helsingin Sanomat, 5.7.1928, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2021.
- ↑ Opettaja Vilho Timonen 50-vuotias 5/1954. Karjalan Heimo. Viitattu 16.12.2021.
- ↑ Hyytiä 2008, s. 52
- ↑ Hyytiä 2008, s. 78
- ↑ Hyytiä 2008, s. 136
Lähteet muokkaa
- Hyytiä, Osmo: Helmi Suomen maakuntien joukossa : suomalainen Itä-Karjala 1941-1944. Edita, 2008. ISBN 9789513751319.