Wikipedia

Vihtori Laurila

suomalainen kirjallisuustutkija

Vihtori Laurila (sukunimi vuoteen 1906 Lasarov ; 26. joulukuuta 1904 Kuopio – 5. joulukuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija.

Vihtori Laurila
Vihtori Lasarov[1]
Henkilötiedot
Syntynyt26. joulukuuta 1904
Kuopio
Kuollut5. joulukuuta 1988 (83 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kirjallisuudentutkija
Vanhemmat Vilho Lasarov
Josefina Arpiainen[1]
Puoliso Aili Edith Korhonen (vih. 1931, k. 1978)
Kirjailija
Tuotannon kielisuomi
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Laurilan vanhemmat olivat kauppias Vilho Lasarov, myöh. Laurila ja Josefina Arpiainen. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1923, valmistui filosofian kandidaatiksi 1928 ja väitteli Helsingin yliopistossa filosofian tohtoriksi 1956.[2]

Laurila oli Otavan kustantaman Suomen kansalliskirjallisuus-kirjasarjan toimittajana yhdessä E. N. Setälän ja Viljo Tarkiaisen kanssa 1928–1935. Hän oli sitten Turun suomalaisen klassillisen lyseon vt. vanhempana lehtorina 1935–1936 ja opettajana Someron yhteiskoulussa 1936–1937 ja Riihimäen yhteislyseossa 1937–1938. Laurila toimi kotimaisen kirjallisuuden tutkimusassistenttina Helsingin yliopistossa 1939–1940, Yleisradion va. dramaturgina 1942, Suomen Sosialidemokraatin kirjallisuusarvostelijana 1942–1943, Kustannus Oy Tammen kirjallisen osaston hoitajana 1943–1949 sekä vuodesta 1950 äidinkielen opettajana Helsingin opettajakorkeakoulussa ja Helsingin yksityisessä keskikoulussa. Hän oli lisäksi Kirjallisuuden tutkijain seuran sihteerinä 1932–1935 ja Suomi–Neuvostoliitto-seuran kirjallisuusjaoston johtajana vuodesta 1944.[2]

Vuonna 1936 Someron yhteiskoulussa opettajana toiminutta Laurilaa syytettiin kommunistiksi, koska hän kuului kuolemanrangaistusta vastustaneen Ihmisoikeuksien liiton valtuuskuntaan. Kommunistisuutta osoittivat syytösten esittäjien mielestä myös Laurilan huoneen seinällä ollut Karl Marxin muotokuva ja rouva Aili Laurilan punainen käsilaukku. Todellisuudessa muotokuva esitti Leo Tolstoita mutta syytökset johtivat siihen että vuokraisäntä nimismies Lahonen irtisanoi opettajapariskunnan vuokrasopimuksen.[3] Tämä Someron koulujupakkana tunnettu tapaus herätti aikanaan huomiota eduskuntaa myöten.[4][5][6]

Vihtori Laurila oli naimisissa 1931–1978 kirjastonhoitaja Aili Edith Korhosen (k. 1978) kanssa.

Laurila on haudattu vaimonsa viereen Malmin hautausmaalle Helsinkiin.[7]

Teoksia muokkaa

  • Ennen saunaa : yksinäytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä 256. Karisto 1926
  • Suomen kansalliskirjallisuus : valikoima Suomen kirjallisuuden huomattavimpia tuotteita 4 : 1200-luvulta isonvihan aikaan ; Keskiaika ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1930
  • Suomen kansalliskirjallisuus : valikoima Suomen kirjallisuuden huomattavimpia tuotteita 5 : Isonvihan ajasta vuoteen 1809 ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1930
  • Suomen kansalliskirjallisuus : valikoima Suomen kirjallisuuden huomattavimpia tuotteita 6 : Suomennoksia kansanrunoudesta sekä eri kirjailijain tuotteista 1600-luvulta noin vuoteen 1809 ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1931
  • Suomen kansalliskirjallisuus : valikoima Suomen kirjallisuuden huomattavimpia tuotteita 7 : Kansallisia herättäjiä, romanttisia runoilijoita, tiedemiehiä ja tutkimusmatkailijoita 1800-luvun alkupuolelta ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1931
  • Suomen kansalliskirjallisuus : valikoima Suomen kirjallisuuden huomattavimpia tuotteita 14 : Suomenkielisen taiderunouden perustava aika ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1931
  • Kalevala ja sen innoittamien suomalaisten taiteilijoiden huomattavimmat taideteokset 73 jäljennöksenä ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1932
  • Suomen kansalliskirjallisuus : valikoima Suomen kirjallisuuden huomattavimpia tuotteita 1 : Kalevala ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1932
  • Suomen kansalliskirjallisuus : valikoima Suomen kirjallisuuden huomattavimpia tuotteita 8 : Juhana Vilhelm Snellman ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1932
  • Suomen kansalliskirjallisuus : valikoima Suomen kirjallisuuden huomattavimpia tuotteita 11 : 1800-luvun alkupuolen suomenkielisiä runoilijoita ja runonkerääjiä, kirjailijoita ja kielimiehiä ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1932
  • Aleksis Kiven valitut teokset ja elämäkerta ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1934
  • Aleksis Kivi ja Kaarlo Bergbom. Eripainos Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 3. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1934
  • Suomen kansalliskirjallisuus : valikoima Suomen kirjallisuuden huomattavimpia tuotteita 12 : Talonpoikais- ja taiderunoilijoita, sanomalehti- ja aatteenmiehiä 1800-luvun puoliväliltä ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1934
  • Suomen kansalliskirjallisuus : valikoima Suomen kirjallisuuden huomattavimpia tuotteita 13 : Aleksis Kivi ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1934
  • Suomen kansalliskirjallisuus : valikoima Suomen kirjallisuuden huomattavimpia tuotteita 2 : Suomalaista kansanrunoutta käsikirjoituksissa ja julkaisuissa 1544-1930 ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1935
  • Luettelo suomalaisista kirjallisuudentutkimuksista vuosilta 1926-1933 ; laatineet S. Haltsonen, K. Lohikoski, V. Laurila. Eripainos Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1936
  • Suomen kansalliskirjallisuus : valikoima Suomen kirjallisuuden huomattavimpia tuotteita 10 : 1800-luvun ruotsinkielisiä runoilijoita ja kirjailijoita ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1936
  • Daniel Juslenius ja Bartholdus Vhaëlin kielioppi. Eripainos Virittäjä 4/1939. Helsinki 1939
  • Vhaëlin nimen lukemisesta. Eripainos Virittäjä 1-2/1939. Helsinki 1939
  • Suomen kansalliskirjallisuus : valikoima Suomen kirjallisuuden huomattavimpia tuotteita 15 : 1800-luvun loppupuolen suomenkielisiä kaunokirjailijoita, sanomalehti- ja tiedemiehiä ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1939
  • Suomen kansalliskirjallisuus : valikoima Suomen kirjallisuuden huomattavimpia tuotteita 9 : Juhana Ludvig Runeberg ja Sakari Topelius ; toimittajat E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava 1941
  • Suomen kansalliskirjallisuuden hakemisto ; toim. Vihtori Laurila. Otava 1943
  • Ilmari Kianto : kirjailijakuvan piirteitä. Otava 1944
  • Äiti ja lapsi ; toim. Aili Laurila ; kirjallishistorialliset viittaukset kirj. Vihtori Laurila. Tammi 1946
  • Suomen rahvaan runoniekat sääty-yhteiskunnan aikana 1 osa : Yleiset näkökohdat ; väitöskirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 249. Helsinki 1956
  • Pentti Halttusen runoja ; toim. Vihtori Laurila. Peuran museosäätiö, Rautalampi 1960
  • Pentti Lyytisen ja Anna Reetta Korhosen runoja ; toim. Vihtori Laurila. Peuran museosäätiö, Rautalampi 1961
  • Juhani Ihalainen : Runoja  ; toim. Vihtori Laurila. Peuran museosäätiö, Rautalampi 1962
  • Laulu ja raipat. Pohjoinen, Oulu 1968

Suomennoksia muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Laurila, Vihtori kirjasampo.fi. Kirjasampo. Viitattu 18.8.2023.
  2. ↑ a b Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg)
  3. ↑ Anna Kortelainen, Reino Peltonen : Huonon matkailijan päiväkirja. Tammi 2015, luku Kuunokirjallisuus ahtojäissä (Google kirjat)
  4. ↑ Komu, Eija: Sampo Haahtela. Kirjailija ja opettaja 10.5.2011. Someron kaupunginkirjasto. Arkistoitu 5.1.2016. Viitattu 29.8.2015.
  5. ↑ Nietosvaara, Aarno: Someron yhteiskoulu 1927-1967. Somero: Somerpaino, 1967.
  6. ↑ Kärki, Manu: Uutisia Somerolta ja Somerniemeltä, s. 247-251. Somero: Amanita, 2008. ISBN 978-952-5330-26-7.
  7. ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku Hautahaku. Viitattu 16.12.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vihtori_Laurila&oldid=22181201”