Tom Churchill
Thomas Bell Lindsay Churchill (1. marraskuuta 1907 Hongkong – 19. helmikuuta 1990)[1] oli brittisotilas, sotilasarvoltaan kenraalimajuri. Hän palveli toisen maailmansodan aikana brittiarmeijan kommando-joukoissa. Hän oli maineikkaan kommandoupseeri Jack Churchillin nuorempi veli.[2]
| Tom Churchill | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. marraskuuta 1907 Hongkong |
| Kuollut | 19. helmikuuta 1990 (82 vuotta) |
| Sotilashenkilö | |
| Sotilasarvo | kenraalimajuri |
Tom Churchill syntyi Hongkongissa 1907. Hänen isänsä Alec työskenteli julkisten töiden virastoissa Ceylonissa ja Hongkongissa. Churchill kävi koulunsa Magdalen College Schoolissa Oxfordissa ja Sandhurstin sotakorkeakoulussa, josta valmistuttuaan hän siirtyi Burmassa olevaan perinteikkääseen Manchester-rykmenttiin, jossa hänen isoveljensä Jack jo palveli. 1930 Churchill palveli Intiassa, mutta hänet siirrettiin takaisin Burmaan kukistamaan paikallinen kapina, jonka johtajan Po-Hla-Gyin hänen joukkonsa onnistui surmaamaan.[2]
Toisen maailmansodan sytyttyä 1939 hänet siirrettiin rykmenttinsä komppanianpäällikkönä Ranskaan, mutta pian hänet määrättiin muodostamaan tiedustelulentovalokuvia analysoiva osasto Arrasiin. Hänet siirrettiin Camberleyn yleisesikuntakouluun 1940, mutta Saksan aloitettua hyökkäyksensä Alankomaihin ja Ranskaan Churchill määrättiin takaisin Ranskaan johtamaan lentotiedusteluyksikköä tällä kertaa ilmavoimien alaisuudessa. Saksan vallatessa Ranskan Churchill evakuoitiin Brestistä takaisin Englantiin, jossa hän isoveljensä lailla liittyi pian kommandojoukkoihin.[2]
1942 hänen laivastossa palvellut nuorempi veljensä, kutsumanimeltään Buster, kuoli saattuetoiminnassa Maltan lähistöllä. Seuraavana vuonna Churchill osallistui Sisilian maihinnousuun ja sen jälkeen Salernon maihinnousuun isoveljensä kanssa. Hän johti myös 2. kommandoprikaatia Anzion maihinnousussa. Seuraavaksi hän teki tiiviisti yhteistyötä Jugoslavian partisaanien kanssa ja onnistui suojaamaan Titoa, kun saksalainen maahanlaskuyksikkö teki uhkarohkean hyökkäysyrityksen vastarintajohtajan kaappaamiseksi. Hän palasi johtamaan 2. prikaatinsa Albaniaan ja tämän jälkeen vapautti Korfun saksalaisten miehityksestä.[2]
Sodan jälkeen Churchill toimi miehitysjoukoissa Itävallassa ja Saksassa vuoteen 1949 saakka. Tämän jälkeen hän siirtyi Aasiaan, jossa organisoi sotilasasioita liittyen Malesian itsenäistymiseen. Vaikka Churchill oli komentanut prikaatia sodassa, hänet ylennettiin kenraalikuntaan prikaatinkenraaliksi uudenvuodenpäivänä 1955. Hän saavutti uransa korkeimman kenraalimajurin arvon syyskuussa 1956.[1] Vuodesta 1960 hän toimi liittoutuneiden Euroopan maajoukkojen apulaisyleisesikuntapäällikkönä, josta tehtävästä hän jäi eläkkeelle marraskuussa 1962. Hänen vaimonsa Gwendolyn kuoli samana vuonna. Pariskunnalla oli kaksi lasta, poika ja tytär.[2] Churchill meni vielä uudelleen naimisiin Elizabeth Deirdre Campbellin kanssa.[3]
Churchill kirjoitti myös kolme kirjaa sekä avusti useita lehtiä kirjoittamalla artikkeleita sotahistoriasta ja arkeologiasta. Hän harrasti sukututkimusta, heraldiikkaa ja taiteita.[2] Hän kuoli 1990.[1]
Teoksia muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Generals.dk: Churchill, Thomas Bell Lindsay Viitattu 23.2.2014
- ↑ a b c d e f g Tom Churchill obituary, Commandoveterans.org Viitattu 22.2.2014
- ↑ The Peerage.com, Person Page - 23554 Viitattu 23.2.2014
- ↑ a b c Thomas Bell Lindsay Churchill Google-kirjoissa Viitattu 23.2.2014