Arras
Arras [aras] on Pas-de-Calais'n departementin pääkaupunki Pohjois-Ranskassa. Sen teollisuus keskittyy suurimmaksi osin tekstiileihin.
| Arras | |
|---|---|
 Arrasin keskustaa. |
|
.svg) vaakuna |
|
  Arras |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Ranska |
| Alue | Nord-Pas-de-Calais |
| Departementti | Pas-de-Calais |
| Arrondissementti | Arras |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Jean-Marie Vanlerenberghe |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 11,63 km² |
| – Maa | 11,63 km² |
| Väkiluku (2006) ([1]) | 42 015 |
| – Väestötiheys | 3 612,6 as./km² |
Historia muokkaa
Kaupungin perustivat kelttiläiset nimellä Nemetacum tai Nemetocenna. Kaupungista tuli myöhemmin roomalaisten varuskuntakaupunki Atrebatum.
Vuosisatojen ajan Arras oli Ranskan ja Alankomaiden rajakaupunki (holl. Atrecht). Tuona aikana kaupunki vaihtoi monesti omistajaansa, kunnes siitä lopulta tuli osa Ranskaa 1600-luvun lopussa. Ranska tehosti otettaan kaupungissa parantamalla kaupungin linnoituksia Sébastien Le Prestre de Vaubanin toimin. Kaupungilla oli läheiset kauppasuhteet Flanderin kanssa, ja myöhemmin kaupungista tuli tärkeä sokerijuurikkaan viljely- ja käsittelykeskus sekä rikas kaupankäyntialue. 1300–1400-luvuilla Arrasista tuli kukoistava tekstiilikaupunki, jonka teollisuus oli erikoistunut villagobeliineihin, joita myytiin palatseihin ja linnoihin ympäri Eurooppaa.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Arras oli lähellä rintamalinjoja, ja raskaita taisteluita käytiin kaupungin lähistöllä. Nämä taistelut tunnetaan Arrasin taistelujen nimellä. Niiden aikana kaupungin keskiaikaiset tunnelit, joita saksalaiset eivät tunteneet, olivat tärkeä etu briteille, jotka puolustivat kaupunkia. Kaupunki kärsi joka tapauksessa suuria vaurioita, joten kaupunki piti jälleenrakentaa sodan jälkeen. Toisen maailmansodan aikana, Ranskan valloituksen aikaan, kaupunki oli brittien vastahyökkäysten painopiste. Saksalaiset kuitenkin miehittivät kaupungin ja teloittivat 240 vastarintaliikkeen jäsentä tai jäseneksi epäiltyä kaupungin linnakkeen luona.
Nähtävyydet muokkaa
Kaupungin keskustan kolme huomattavinta nähtävyyttä ovat Grande Place, Place des Héros ja Petite Place. Niitä ympäröivät rakennukset ovat pitkälti entistetty ensimmäistä maailmansotaa edeltävään tilaansa. Näistä huomattavin on goottilaistyylinen kaupungintalo, joka tosin korjattiin hieman alkuperäistä hillitymmäksi.
Toinen huomattava nähtävyys on 1800-luvulla klassisen tyyliin rakennettu katedraali. Alkuperäinen, vuosina 1030–1396 rakennettu goottilaistyylinen katedraali tuhoutui Ranskan vallankumouksessa.
Useat Arrasin huomattavimmista rakennuksista sijaitsevat entisen Abbaye de Saint-Vaastin paikalla.
Vimy-muistomerkki on muistomerkki kaupungin pohjoispuolella, joka kunnioittaa Vimyn harjanteen taistelua (I maailmansota). Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Kanada osallistui sotaan omalla armeijaryhmällään. Neljä kanadalaista divisioonaa taisteli taistelussa pääsiäisviikonloppuna 1917.
Julkinen liikenne muokkaa
Suurnopeusjuna TGV:n pohjoinen raide LGV Nord kulkee Arrasin kautta.
Sekalaista muokkaa
Kirjallisuudessa muokkaa
- Edmond Rostandin näytelmässä Cyrano de Bergerac 4. näytös sijoittuu Arrasiin 30-vuotisen sodan aikaan.
- Victor Hugon romaanissa Kurjat Arrasissa käydään Champmathieunin oikeudenkäynti.
- Antoine de Saint-Exupéry kirjoitti tarinan nimeltä Pilote de Guerre.
Arrasissa syntyneitä muokkaa
- Audefroi le Bâtard, truveeri
- Adam de la Halle (1237?–1288) truveeri
- Charles de l'Écluse (1526–1609), lääkäri ja kasvitieteilijä
- Maximilien Robespierre (1758–1794), Ranskan suuren vallankumouksen johtaja
- Joseph le Bon (1765–1795), poliitikko
- Gabriel Hanot (1889–1968), journalisti
- Violette Leduc (1907–1972), kirjailija
- Jean-Christophe Novelli (s. 1961), kokki.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Résultats du recensement de la population 2006 Institut National de la Statistique et des Études Économiques. Viitattu 24. heinäkuuta 2009. (ranskaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arras Wikimedia Commonsissa
