Ródos (kaupunki)
Rodos (kreik. Ρόδος) on kaupunki Kaakkois-Kreikassa. Se on Aigeianmerellä sijaitsevan Rodoksen saaren merkittävin kaupunki ja Dodekanesian prefektuurin pääkaupunki[1]. Rodoksen kaupungissa oli vuoden 2001 väestönlaskennassa 53 709 asukasta,[2] ja se on ollut tunnettu jo antiikin ajoista asti.
| Rodos Ρόδος |
|
|---|---|
 Rodoksen vanhaakaupunkia. |
|
 Rodoksen kaupungin sijainti. |
|
  Rodos |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Kreikka |
| Periferia | Etelä-Egean saaret |
| Prefektuuri | Dodekanesia |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | Kunta |
| – Pormestari | Hatzis Hatziefthimiou (ND) |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 19,481 km² |
| Korkeus | 0 - 25 m |
| Väkiluku (2001) | 53 709 |
| – Väestötiheys | 2 757 as./km² |
| – Metropolialue | 80 000 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 851 00 |
| Suuntanumero(t) | 2241 |
Rodoksessa sijaitsi aikoinaan yksi maailman seitsemästä ihmeestä: Rodoksen kolossi. Johanniittain ritarikunnan rakentama Rodoksen linnoitus kuuluu Välimeren alueen parhaiten säilyneisiin keskiaikaisiin kaupunkeihin. Unesco listasi Rodoksen keskiaikaisen kaupungin maailmanperintöluettelon kohteeksi vuonna 1988[3].
Vanhakaupunki
Rodos sijaitsi lähellä Lähi-itää ja Vähää-Aasiaa merkittävien kauppareittien varrella itäisellä Välimerellä, minkä ansiosta saaresta kehittyi tärkeä rahoituskeskus ja merivalta. Saaren pohjoiskärkeen perustettiin Lindoksen, Ialysoksen ja Kámiroksen kaupunkien yhteisestä sopimuksesta vuonna 411 eaa.[4] tai toisen lähteen mukaan vuonna 408 eaa.[5] Rodoksen kaupunki. Perustamiseen päädyttiin, koska Lindoksen, Ialysoksen ja Kámiroksen satamat eivät enää kyenneet hoitamaan kasvanutta merenkulkua ja kaupankäyntiä. Rodoksen kaupungissa oli kolme suurikokoista luonnonsatamaa, jotka ratkaisivat ongelmat. Rodoksen kaupunki alkoi kukoistaa, kun taas Kámiros ja Ialysos näivettyivät. Rodoksen kaupungissa otettiin käyttöön miletoslaisen arkkitehdin Hippodamoksen suunnittelema ruutukaava. Yhä nykyäänkin useat sekä vanhan- että uudenkaupungin pääkaduista noudattelevat tätä ruutukaavaa.[6]
Rodoksen kaupungin ympärille rakennettiin neljä kilometriä pitkä muuri.[7] Muurit ovat yhä nykyisinkin alkuperäisessä asussaan yhtä porttia, joka rakennettiin 1900-luvulla, lukuun ottamatta.[7] Italialaiskauden aikana, vuonna 1924, portteihin tehtiin muutoksia, että niistä mahtui kulkemaan autoilla.[7]
Ritarikortteli Collachium
Johanniittain ritarikunta saapui saarelle vuonna 1309 ja vanhastakaupungista tuli ritarikunnan keskuspaikka.[7] Ritarikunnan hallinto- ja asuintilat sijaitsivat Collachiumissa, vanhankaupungin pohjoisosassa.[7] Collachiumissa sijaitsee myös Suurmestarin palatsi, ritarikunnan tärkein rakennus.[7][8] Collachiumin läheisyydessä sijaitsee Platía Símis -aukio, jossa sijaitsee Afroditen temppelin rauniot, jotka ovat peräisin 200-luvulta eaa.[9] Temppelin raunioiden takana sijaitsee Platía Argirokástru -aukio, jonka laidalla sijaitsee 1500-luvulla valmistunut Auvergnen talo.[9] Auvergne oli yksi ritarikunnan kansallisuuksista.[10] Aukiolla on myös 1300-luvulta peräisin oleva rakennus, Armeria, joka todennäköisesti toimi ritarikunnan ensimmäisenä sairaalana.[9] Sittemmin rakennuksessa säilytettiin aseita ja nykyisin rakennuksessa toimivat koristetaiteen museo sekä Dodekanesian arkeologisen instituution arkisto.[9] Vanhankaupungin Platía Musiu -aukiolla Englannin talo, joka alun perin rakennettiin 1400-luvulla, mutta rakennettiin uudelleen italialaiskaudella.[9] Myös Englanti oli yksi ritarikunnan kansallisuuksista.[10] Aukiolla on myös Rodoksen arkeologinen museo, alun perin johanniittain sairaala, sekä esimerkiksi Panagía tu Kástru -kirkko, jonka rakennustyöt aloitettiin bysanttilaisella kaudella, mutta valmiiksi kirkko tuli johanniittain kaudella.[9] Kirkko oli alun perin roomalaiskatolinen, mutta osmanien otettua saari haltuunsa, tehtiin rakennuksesta moskeija.[9] Nykyisin kirkossa toimii jälkibysanttilaisen kauden uskonnollisen taiteen museo.[9] Ritarikunnan taloista Italian, Ranskan, Espanjan ja Provencen talot sijaitsevat Odós Ippotón -kadun varrella, joka lukeutuu maailman parhaiten säilyneiden keskiaikaisten katujen joukkoon.[8]
Khóra
Collachiumin eteläpuolella sijaitsee Khóra eli Burg, jossa sijaitsevat juutalainen ja turkkilainen kortteli.[7] Osmanien valtakunta sai Rodoksen saaren haltuunsa vuonna 1522 piirityksen jälkeen. Vain osmanit ja juutalaiset saivat tämän jälkeen asua muurien sisäpuolella. Osmanikaudella vanhaankaupunkiin rakennettiin basaari ja kirkot muutettiin moskeijoiksi. Rodoksen siirtymistä osmanien haltuun juhlistettiin rakentamalla Solimanin moskeija, joka valmistui vuonna 1523. Odós Ipodamu -kadulle valmistui vuonna 1794 Ahmet Hamuzin kirjasto, jossa on persian- ja arabiankielisiä käsikirjoituksia sekä 1400- ja 1500-luvulta peräisin olevia käsin kirjoitettuja Koraaneita. Turkkilaisen korttelin Platía Aríonos -aukiolla sijaitsee sulttaani Mustafa Paššan moskeija sekä Mustafa Paššan hamam.[11]
Odós Sokrátus -kadun (Sokrateen katu) päässä sijaitsee Platía Ippokrátus eli Hippokrateen aukio, jonka keskellä on Sintrivanin suihkukaivo pienine minareetteineen. Aukion laidalla on myös Castellanía-rakennus, joka toimi johanniittain pörssinä ja oikeustalona. Nykyään rakennuksessa toimivat kaupunginarkisto ja -kirjasto.[11]
Rodoksen vanhankaupungin juutalaiskortteli sijaitsee turkkilaiskorttelista itään. Juutalaiskorttelin Platía Evréon Martíron -aukio (Juutalaisten marttyyrien aukio) sai nimensä siitä, kun saksalaissotilaat veivät Rodokselta ja läheiseltä Kosin saarelta vuonna 1944 yhteensä 2 100 juutalaista Auschwitzin keskitysleirille teloitettavaksi. Aukiolla sijaitsevat esimerkiksi arkkipiispan palatsi ja johanniittain entinen merivoimien päämaja. Juutalaiskorttelin Odós Dosiádu -kadun varressa sijaitsee 1500-luvulla valmistunut Kahal Shalomin synagoga.[11]
Uusi kaupunki
Osmanien valtakaudella kreikkalaiset eivät saaneet asua vanhassakaupungissa, vaan he joutuivat asumaan muurien toisella puolella, ”uudessa kaupungissa”. Italialaiskaudella kaupunkiin rakennettiin uudenaikaisia toimisto- ja hallintorakennuksia sekä kirkkoja. Aluksi rakennukset edustivat Art Decoa, jossa oli itämaisia vaikutteita. Myöhemmin rakennetut rakennukset edustavat pelkistetympää uusklassismia.[12]
Uuden kaupungin itäpuolella sijaitsee Mandrákin satama, jonka muurilla on kolmen tuulimyllyn rauniot sekä Ágios Nikólaoksen linnake samannimisine kappeleineen. Linnake toimii nykyään majakkana. Mandrákin sataman kupeessa sijaitsee Néa Agorá -niminen uusi kauppahalli, jonka italialaiset rakensivat vanhan tilalle. Néa Agorán läheisyydessä sijaitsevat Rodoksen kaupungin kaksi linja-autoasemaa. Mandrákin sataman suulla on nykyisin kaksi pylväiden päässä olevaa pronssiveistosta, joita kutsutaan nimellä Platoní. Toinen veistoksista kuvaa uros- ja toinen naaraspeuraa. Rodoksen kolossin uskottiin aikaisemmin seisseen sataman suulla hajareisin, mutta todellisuudessa näin ei ollut.[12]
Sataman suun läheisyydessä sijaitsee myös Dodekanesian arkkipiispan istuimena toimiva, Rodoksen saaren merkittävin pyhäkkö, Pyhän Johanneksen kirkko. Lähellä sijaitsevat myös italialaiskaudella valmistuneet kaupungintalo, kansallisteatteri ja kuvernöörin palatsi. Kansallisteatterin pohjoispuolella sijaitsee Murad Reisin moskeija ja moskeijan takana puolestaan Ellin uimaranta. Italialaiskaudella valmistui saaren pohjoisimpaan kärkeen myös yleisöakvaario, jossa on esillä muun muassa Rodoksen saaren rannikoiden kotoperäisiä lajeja. Kahden kilometrin päässä vanhankaupungin muurilta sijaitsee Monte Smith -niminen 110 metriä korkea kukkula, joka on saanut nimensä englantilaisen amiraalin Sydney Smithin mukaan. Kukkulalla sijaitsevat Apollonin temppelin rauniot. Temppelin läheisyydessä on säilynyt osia antiikinaikaisesta stadionista ja teatterista.[12]
Lähteet
- Bennett, Lindsay: Rodos. Engl. alkuteos: Rhodes, suom. Korpela, Seija (historia); Valtonen, Tero. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-2940-8.
Viitteet
- ↑ Rhodes Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 5.2.2010. (englanniksi)
- ↑ Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 5.2.2010. (kreikaksi)
- ↑ Medieval City of Rhodes UNESCO. Viitattu 5.2.2010. (englanniksi)
- ↑ Karpodini-Dimitriadi, E.: Kreikan saaret: matkaopas kaikille Kreikan saarille, s. 148–149. suom. Ahola, Toni. Ateena: Ekdotike Athenon S.A., 1995. ISBN 9529688016.
- ↑ Hellander, Paul: Greek islands, s. 277. Lonely Planet, 2006. ISBN 1740599144. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.2.2010). (englanniksi)
- ↑ Bennett 2007, s. 15–16
- ↑ a b c d e f g Bennett 2007, s. 23–25
- ↑ a b Bennett 2007, s. 31–33
- ↑ a b c d e f g h Bennett 2007, s. 26–27
- ↑ a b Ring, Trudy; Salkin, Robert M.; La Boda, Sharon: International Dictionary of Historic Places: Southern Europe, s. 562–563. Taylor & Francis, 1995. ISBN 1884964028. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.2.2010). (englanniksi)
- ↑ a b c Bennett 2007, s. 36–40
- ↑ a b c Bennett 2007, s. 41–46
Aiheesta muualla
- Rodoksen kaupungin kotisivut (kreikaksi) (englanniksi)
- Rodoksen keskiaikainen kaupunki Unescon sivuilla (englanniksi) (ranskaksi)
| Nykyiset | |
|---|---|
| Entiset |
{{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä