Wikipedia

Moskeija

islamin harjoittamiseen tarkoitettu rakennus

Moskeija (arab. مسجد‎, masjid ) [1] on islaminuskossa perusmuodossaan yksinkertaisesti puhdas alue, joka on tarkoitettu rukoiluun.[2] Sillä tarkoitetaan myös rakennusta, jossa muslimit rukoilevat.[3][4] Sana moskeija on tullut suomen kieleen italian ja espanjan kautta arabiasta, jossa sen kantasana masǧid merkitsee "rukouspaikkaa" tai "maahan lankeamisen paikkaa".[5] Moskeijan välttämätön osa on matoilla katettu rukoussali, jossa on mahdollisimman suuri, avoin ja kalustamaton lattiatila rukoukseen osallistujille. Moskeijaan voi kuulua yksi tai useampi minareetti (arabiaksi mi'thana) eli torni, josta kutsu rukoukseen kuulutetaan. Minareetit yleistyivät vasta 1000-luvulla.

Perjantaimoskeijassa (جامع , jama) on minbar eli saarnastuoli. Perjantain keskipäivän rukous on tarkoitettu vain miehille, ja heille se on viikon ainoa pakollinen rukoushetki, johon liittyy myös saarnan kuuntelu.

Vaatimattomin moskeijan tyyppi on musalla eli "rukoushuone". Se tarkoittaa joka ulkoilmassa sijaitsevaa rukouspaikkaa tai rukoushuonetta, joka ei täytä kaikkia "varsinaisen" moskeijan vaatimuksia.

Miespuolisia muslimeja kannustetaan rukoilemaan viisi päivittäistä rukoustaan yhteisesti moskeijassa. Musliminaiset voivat vapaasti rukoilla missä se on mukavinta.[2]

Rukouspaikka muokkaa

Islam ei vaadi moskeijalta rukouspaikkana mitään erityistä, sillä muslimi voi rukoilla missä tahansa, minne pystyy rukousmaton levittämään.[6][7] Profeetta Muhammedin kerrotaan sanoneen, että missä vain oikeauskoiset rukoilevat, siellä on moskeija.[5] Muhammedin kerrotaan myös lausuneen: Koko maa on tehty minulle rukouspaikaksi - - siksi seuraajani voivat rukoilla aina kun on sen aika.[8] Rukoukset eivät siten ole sidoksissa paikkaan tai rakennukseen.[4] Rukouspaikat voi silti jakaa varustelun perusteella kolmeen luokkaan: perjantaimoskeijat (ǧama), moskeijat (masǧid) ja rukoushuoneet musallat.

Muslimin päivään kuuluu viisi rukoushetkeä.[6] Rukoukset suoritetaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. Perjantain keskipäivän rukous tulisi kuitenkin rukoilla yhdessä muiden miesten kanssa moskeijassa. Tätä vaaditaan etenkin wahhabilaisuudessa.[6][9]

Muut tarkoitukset muokkaa

 
Yöllinen ramadan-ateria Taipein moskeijassa.

Moskeija ei ole pelkästään rukoilemista varten, vaan se on monenlaisen toiminnan keskus. Se on kokoontumispaikka häille ja hautajaisille, kauppojen vahvistamiselle ja almuveron kokoamiselle. Siellä voidaan jopa tilapäisesti yöpyä. Muslimi vajoaa mietiskelyyn moskeijassa tai ottaa siellä nokoset.[5][10] Moskeijassa on yleensä uskonnollista kirjallisuutta, johon voi syventyä. Paastokuukauden aikana siellä voidaan yön tullen syödä ja juoda yhdessä.[5]

Moskeija on usein avoinna myös rukousaikojen ulkopuolella. Ei-muslimilta on pääsy kielletty Mekan moskeijaan, mutta muissa he voivat vierailla luvan saatuaan.[11] Lakikoulukunnista malikiitit ovat rajoittaneet ei-muslimien pääsyä moskeijoihinsa. Malikiittimoskeijoita on etenkin Pohjois-Afrikassa.[6]

Itikaf muokkaa

Itikaf tarkoittaa hengellistä retriittiä, jossa moskeijaan vetäydytään mietiskelemään useiksi päiviksi. Sen tavallisin muoto on viettää 10 päivää ja yötä moskeijassa Ramadanin lopussa. Tämän nimityksenä on sunnah. [12] Tapa johtuu siitä, että Ramadanin viimeisten kymmenen yön joukossa on niin sanottu Laylat al-Qadr eli Voiman yö (suura 97), jolloin lausutut rukoukset ovat tuhansia kertoja ansiokkaampia kuin muina kuukausina. Juuri tuona yönä sanotaan Koraanin laskeutuneen alas profeetta Muhammedille. Oppineet eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, mikä yö tarkkaan ottaen on se oikea. Esimerkiksi Abu Dawud antaa hadithin joka toteaa: ”Jumalan profeetta neuvoi: etsikää Voiman yötä seitsemän viimeisen päivän joukosta.”[13] Al-Bukharin mukaan Voiman yö on joku kymmenen viimeisen Ramadan-kuun päivän joukosta. Aishan kertoman mukaan Proofeetalla oli tapana vetäytyä rukoukseen (itikaf) kymmenen viimeisen päivän ajan Ramadan-kuussa kunnes hän kuoli. Sen jälkeen hänen kaikki vaimonsa jatkoivat tapaa.[14] Tämän takia monet muslimit ottavat vapaata työstä voidakseen rukoilla läpi yön. Rukoukset tuovat ansioita Paratiisiin pääsemiseksi.

Itikafin muita muotoja on nafi, joka voi kestää vain yhden päivän sekä waǧib, joka tarkoittaa pakollista itikafia sen johdosta, että siitä on annettu lupaus Jumalalle.[12] Tapa vastaa kristillistä votiivilahjan antamista.

Käytös ja etiketti muokkaa

Rituaalinen peseytyminen (wudu) muokkaa

Rukousta edeltää monimutkainen rituaalipesu, jota varten moskeijan edustalla on vesisäiliö, allas tai vesiposti.[15] Rituaalinen peseytyminen (wudu) suoritetaan sunnalaisessa islamissa seuraavasti:

  • Kädet pestään ranteita myöten kolme kertaa. Aloitetaan oikeasta kädestä.
  • Nenä huuhdellaan kolme kertaa ottamalla vettä oikeaan käteen, vetämällä vettä nenään ja puhaltamalla se ulos kolme kertaa. Nenän huuhtelu johtuu siitä, että muslimit uskovat Saatanan voivan majoittua nenään, minkä takia nenä täytyy myös herätessä huuhdella.[16][17]
  • Kasvot pestään kolme kertaa. Kasvot kastellaan hiusrajasta leukaan ja korvasta korvaan.
  • Oikea käsivarsi kyynärpää mukaan lukien pestään kolme kertaa, samoin vasen käsivarsi.
  • Kostutetaan kädet ja pyyhkäistään niillä kevyesti hiukset otsalta niskaan.
  • Kostutetaan kädet ja pestään korvat peukaloita ja etusormia käyttäen.
  • Pestään oikea jalka nilkkaa myöten kolme kertaa. Sama tehdään vasemmalle jalalle.[4]

Šiialainen rituaalipesu poikkeaa tästä ja suoritetaan seuraavasti:[18]

  • Ota oikea henkinen asenne
  • Poista silmälasit, käsineet ym.
  • Ota vettä oikealla kädellä ja sivele kasvoja ylhäältä alas
  • Kiinnitä huomiota myös sieraimiin, huuliin ja silmiin
  • Saman voi tehdä toiseen kertaan, mutta kolmas kerta on kielletty
  • Pese oikea käsi kyynärpäätä myöten kaksi kertaa käyttäen vasenta kättä. Varmista, että pesu ulottuu kaikkialle.
  • Pese vasen käsi yhden kerran kyynärpäätä myöten.
  • Tee viiva otsasta niskaan pään keskellä.
  • Tee viiva oikean jalan varpaista nilkkaan.
  • Toista sama vasemmalle jalalle.

Pesun jälkeen lausutaan uskontunnustus (šahada). Islamilainen moskeijaopas kertoo, että moskeijaan astuttaessa lausutaan rauhan toivotus "al-salamu alaikum" (rauha olkoon kanssanne), johon vastataan "wa alaikum al-salam" (ja rauha olkoon kanssanne). Toivotuksen voi sanoa, vaikka ihmiset rukoilisivat. Rukoileva saa tällöin vastata käden liikkeellä."[5]

Moskeijassa kävijän tulee käyttäytyä arvokkaasti ja kunnioittavasti. Moskeijassa tulee puhua hiljaa, eikä keskusteluissa tule käsitellä aiheita, jotka voivat herättää pahennusta. Rukoilevan ihmisen editse ei pidä kulkea."[5] Muita ei saa häiritä äänekkyydellä, esimerkiksi lukemalla Koraania liian kovalla äänellä.[19]

Siisteys ja vaatetus muokkaa

Siisteydestä ja vaatetuksesta moskeijaopas toteaa: "Yleiseen siisteyteen tulee kiinnittää huomiota, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että hengityksestä tai vaatteista ei saa lähteä hajua, joka voi häiritä toisia. Kengät tulee riisua siihen tarkoitetussa paikassa, joko moskeijan sisäänkäynnin luona tai rukoussalin sisäänkäynnin luona."[5] "Moskeijassa käyvän tulee pukeutua siveellisesti. Miehillä tulee olla yllään läpinäkymätön asu, joka ylettyy polvien alapuolelle ja joka on löysä. Naisilla tulee olla yllään löysä asu, joka peittää sekä nilkat ja ranteet että kaulan ja pään."[5]

Miehet ja naiset moskeijassa muokkaa

Sukupuolet on erotettu toisistaan: "Moskeija on rukouspaikka, ja jotta kumpikin sukupuoli voi keskittyä rukoilemiseen häiritsemättä toisiaan, naiset rukoilevat rukoussalin takaosassa ja miehet salin etuosassa. Moskeijassa voi myös olla erilliset rukoussalit tai rukousosastot sekä peseytymishuoneet."[5]

Ei-muslimit muokkaa

Ei-muslimien vierailusta opas kertoo: "Monet moskeijat, varsinkin länsimaissa, ottavat mielellään vastaan vieraita, jotka eivät ole muslimeja. Vieraan on hyvä tuntea itsensä tervetulleeksi ja rentoutuneeksi ja olla pelkäämättä toimivansa väärin. Tavallinen kohtelias käytös riittää usein pitkälle, ja muslimit ovat usein hyvin ymmärtäväisiä, jos joku toimii väärin tietämättään. Muilta kuin muslimeilta ei odoteta rituaalien noudattamista tai erityisiä kunnioituksen osoituksia, vaan tavallista kohteliaisuutta."[5]

Historia muokkaa

Historian vanhimman moskeijan kerrotaan olevan Muhammedin vuonna 622 Medinaan rakennuttama kotimoskeija.[20] Siitä kerrotaan kuitenkin vasta 800-luvulla, joten monet pitävät sitä myöhemmin luotuna legendana.

Vanhimpia arabien rakennuttamia temppeleitä ovat kalifi Abd al-Malikin vuonna 691 Jerusalemiin rakennuttama Kalliomoskeija sekä kalifin seuraajan Al-Walidin vuonna 706 Damaskokseen rakennuttama Umaijadimoskeija, joka tehtiin purkamalla paikalla sijainnut Johannes Kastajan katedraali. Umaijadimoskeijan sisällä on edelleen Johannes Kastajan pyhäinjäännösarkku. Joidenkin tutkijoiden mielestä nämä varhaiset rakennukset eivät vielä olleet islamilaisia pyhäkköjä, vaan arabikristillisiä temppeleitä.[21]

Koraanikoulut ja madrasat muokkaa

Turkkilaiset seldžukit kehittivät 1000-luvulla Keski-Aasiassa islamilaisen koulujärjestelmän, jossa moskeijoiden yhteyteen perustettiin kouluja (madrasa). Kun koraanikoulujen tärkein ja lähes ainoa oppiaine oli Koraanin ulkoa opettelu, madrasat olivat korkeampia oppilaitoksia, joissa koulutettiin uskonnollista virkamiehistöä sunnalaisen islamin oppeihin. Madrasat levisivät koko islamilaiseen maailmaan. Koraanikoulut ja madrasat toimivat yleensä moskeijoiden yhteydessä. Muodollisia tutkintoja niissä ei suoritettu eivätkä ne olleet esikuvia eurooppalaisille yliopistoille, kuten joskus luullaan.[22][23][24]

Moskeijan arkkitehtuuri muokkaa

Islamilaisessa maailmassa on kehittynyt useita moskeijatyyppejä. Varhaiset abbasidimoskeijat saivat suorakaiteen muotoisen esikuvansa kristillisistä kirkoista. Osmanityyliselle moskeijalle on ominaista avara, kupolin kattama rukoushuone sekä minareetit. Osmanityyli levisi Osmanien valtakunnan koko alueelle Balkanista Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan.[25] Tyyli alkoi muotoutua Anatoliassa jo ennen Konstantinopolin valloitusta, mutta sen ilmeisenä esikuvana oli Bysantin merkittävin rakennus eli Istanbulin Hagia Sofia, vuonna 537 rakennettu kristillinen kirkko.[25] Sen kupolirakenteen varhainen esikuva oli vuorostaan saatu Rooman Pantheonista, josta jäljet mahdollisesti johtavat keisari Neron Kultaiseen taloon. Konstantinopolin valloituksen jälkeen Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi. 1900-luvulla öljyn tuoman vauraus johti uuteen moskeijarakentamisen aaltoon, joka on edistänyt islamilaista nykyarkkitehtuuria. Suunnittelutöihin ovat osallistuneet myös ei-islamilaiset arkkitehdit.

Minareetti muokkaa

Moskeijaan kuuluu tavallisesti yksi tai useampi tornimainen minareetti, josta rukouskutsu kuulutetaan. Minareetti vastaa kristillisten kirkkojen kirkontornia ja palvelee samoja tarkoituksia eli auttaa jumalanpalvelusmenojen alkamista koskevan viestin levittämistä ja toisaalta korkeudellaan ottaa haltuunsa kaupunkinäkymän. Minareetit kehittyivät vähitellen neliömäisistä kirkontornia muistuttavista alkumuodoista nykyiseen solakkaan ulkoasuunsa. Irakissa kuitenkin nähtiin varhain myös sassanidiperinteen mukaisia kierretorneja.[20] Ensimmäiset minareetit rakennettiin vasta 800-luvulla abbasidien hallintokaudella, eivätkä ne olleet tavallisia ennen 1000-lukua. Sitä ennen rukouskutsu huudettiin temppelin katolta tai ovensuusta.[26]

Peseytymisallas muokkaa

Koska islaminuskoiset peseytyvät rituaalisesti ennen rukousta, moskeijaan kuuluu peseytymispaikka, joka sijaitsee joko sisäpihalla tai sisäänkäynnin yhteydessä. Usein peseytymispaikka on katetussa paviljongissa sisäpihan keskellä.

Rukoushuone muokkaa

Astuttaessa peseytymisaluetta – eteistä tai sisäpihaa – peremmälle saavutaan kalustamattomaan avoimeen tilaan. Tämän rukoussali on tavallisesti arkkitehtuuriltaan yksinkertainen, ja kattoa kannattelevat usein pylväsrivistöt. Rukoushuoneen lattian peittävät kokonaan matot.[27]

Qibla-seinä ja mihrab muokkaa

Visuaalisesti muusta poikkeaa qibla-seinä, joka on yleensä sisäänkäyntiä vastapäätä. Oikeaoppisesti qibla-seinän tulisi olla kohtisuorassa Mekkaan päin osoittavaa suoraa vasten. Näin rukoilemaan kokoontuneet asettumalla qibla-seinän kanssa yhdensuuntaisiin riveihin suuntaavat samalla itsensä Mekkaan päin. Qibla-seinässä, yleensä keskellä sitä, on mihrab, syvennys, josta seinän erottaa qibla-seinäksi. Mihrabissa ei ole kalustusta toisin kuin kristillisen kirkon alttarin ympärillä. Jos moskeijassa on saarnastuoli eli minbar perjantaisaarnoja varten, se sijaitsee mihrabin vieressä.[28] Tällaista moskeijaa kutsutaan perjantaimoskeijaksi.

Kolme moskeijan käsitettä muokkaa

Moskeijan arabialainen kantasana tarkoittaa "rukouspaikkaa". Yksinkertaisimmillaan se on puhdas alue, joka on tarkoitettu rukoiluun.[2] Vaikka muslimit katsovat, että "koko maailma on moskeija",[2] on sanalla myös kapeampi merkitys, joka tarkoittaa varta vasten moskeijaksi tehtyä ja Jumalalle omistettua rakennusta.

Musalla muokkaa

Rukouspaikasta, joka voi olla myös ulkotila kuten moskeijan piha, käytetään nimitystä musalla (arab. مصلى ). Muslimien rukoustilat, jotka sijaitsevat esimerkiksi kerrostalossa, eivät täytä kaikkein tiukimpia moskeijalle asetettuja ehtoja.[29] Sen takia niistäkin voidaan käyttää nimeä musalla, joka voidaan kääntää rukoushuoneeksi. Muslimien tavallisessa kielenkäytössä rajanveto moskeijan ja musallan välillä ei ole ehdoton.[30]

"Varsinainen" moskeija muokkaa

Moskeijalle on šariassa omat sääntönsä, joihin kuuluvat ainakin seuraavat asiat: moskeijan käyttötarkoitusta ei saa muuttaa; moskeijaa ei saa myydä; moskeijaan astuttaessa lausutaan kaksi rakaa; rituaalisesti epäpuhdas, kuten nainen, jolla on kuukautiset ei saa tulla moskeijaan. Nämä säännöt eivät koske musallaa.[31][32] Moskeija ei liioin voi olla kerrostalossa, jonka ala- tai yläpuolella on muita tiloja. Moskeijarakennuksessa ei saa olla sen seinään rajoittuvia muita tiloja. [31][32] Niinpä Helsingin suurmoskeijahankkeen piirustuksissa rukoushuone oli suunniteltu erilliseksi rakennukseksi niin sanotusta kulttuurikeskuksesta.[33] Lahden moskeijan yhteydessä on luokkatiloja, joten Lahden islamilaisen valistusyhdistyksen puheenjohtaja Fayrullah Evirken katsoi, ettei kyseessä ole moskeija vaan kulttuurikeskus.[34] Antero Leitzingerin mukaan tataarit pitävät moskeijana rakennusta vain, jos siinä on myös minareetti.[35]

Ǧama muokkaa

Jos moskeijassa on saarnastuoli eli minbar se on perjantaimoskeija eli ,ǧama. Esimerkiksi Kairouanin suuri moskeija on arabiankieliseltä nimeltään جامع القيروان الأكبر‎ eli ǧama alqirwan al'akbar‎. Saarnastuolia tarvitaan perjantain keskipäivän rukouksen saarnaa varten. Yliopistoa tarkoittava arabian sana ǧamea poikkeaa vain vähän perjantaimoskeijan nimestä.

Moskeijat Suomessa muokkaa

Järvenpään moskeija Järvenpäässä on lajissaan Suomen ensimmäinen. Sen rakensivat talkoilla tataarit 1940-luvun alkupuolella. Rakennukseen kuuluu minareettia edustava torni, josta ei tosin rukouskutsuja ole lupa huutaa.[7][36] Muita moskeijoita tai rukoushuoneita on Suomessa noin 60–80, muun muassa Helsingissä kahdeksan.[37][38] Pääkaupunkiseudulla niitä on noin 30.[38]

Lahden moskeija (turk. Lahti Cami) on 1950-luvulla rakennettu entinen Adventtiseurakunnan kirkko, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa Lahden Asemantaustalla.[39] Lahden moskeija on Suomen suurin. Aiemmin myös kuvataiteilija Ismo Pyykön ateljeena toiminut rakennus kunnostettiin moskeijaksi vuonna 2012. Se kuuluu Suomen Islamilaisen Diyanet Yhdyskunnan alaisuuteen, joka lisäksi hallinnoi Vantaan, Turun sekä Porin rukoushuoneita. Lahden moskeijakaan ei todellisuudessa ole moskeija, koska siinä on luokkatiloja.[34] Yhdyskunta saa rahoitusta Turkista.

Useat suomalaiset moskeijahankkeet ovat kaatuneet rahoituksen puutteeseen. Monissa Euroopan maissa moskeijat ovat saaneet merkittävää rahoitusta arabimaista, etenkin Saudi-Arabiasta ja Turkista.[40] Helsingin suurmoskeijahanke kaatui vuonna 2017.[41]

Moskeijoiden kohtaama vastarinta muokkaa

Moskeijat ovat länsimaissa kohdanneet myös vastustusta, koska ne saatetaan nähdä merkkinä länsimaisten arvojen kanssa yhteensopimattoman uskonnon valta-aseman vahvistumisesta, ”islamisaatiosta”.[42] Moskeijoiden rakentamista on lännessä vastustettu myös siksi, että niiden epäillään muuttuvan ääriuskonnollisuuden keskuksiksi.[43] Islamilaisen neuvoston varapuheenjohtaja Pia Jardi on torjunut väitteen: "On jo ihan tutkimuksienkin kautta todettu, että ei ne ole ne moskeijat, jotka radikalisoivat. Rakennus ei voi radikalisoida, vaan sen tekevät ihmiset."[43]

Kuuluisia moskeijoita muokkaa

Kuvia moskeijoista muokkaa

  •  
    Istanbulin Sulttaani Ahmedin moskeija.
  •  
    Lahden turkkilainen moskeija.
  •  
    Moskeija Egyptissä Aswanissa.
  •  
    Kiinalaistyylinen minareetti
  •  
    Istanbulin Hagia Sofia (Pyhä viisaus) moskeija.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Arabian kirjan ج voidaan translitteroida myös kirjaimella ǧ tai dž
  2. ↑ a b c d Mitä on islam Suomen Islamilainen Diyanet Yhdyskunta. Viitattu 20.5.2022.
  3. ↑ Aisha Stacey: What is a mosque? The Reigion of Islam. 2009.
  4. ↑ a b c Pirjo: Rukoukset islamissa Islamopas. 2000–2020.
  5. ↑ a b c d e f g h i j Alrisalah Skandinaviska Stiftelse: Moskeija (Masjid) docplayer.fi. 2015.
  6. ↑ a b c d Helena Hallenberg: Miten elää muslimina. Teoksessa: Islamilainen kulttuuri (toim. Heikki Palva ja Irmeli Perho, s. 61. Otava, 2016.
  7. ↑ a b Kati Leskinen ja Juha Rissanen: Missä on lähin moskeija? Yle Uutiset. 25.10.2013.
  8. ↑ Al-Bukhari: Sahih al-Bukhari, Vol. 1, Book 8, Hadith 429 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Sunnah.com. Viitattu 28.7.2022.
  9. ↑ Islamilaiset juhlat ja pyhäpäivät. Perjantairukous Islamopas.com. 2000–2019.
  10. ↑ Broms, Henri: Saudisamppanjaa. Suomalaisena islamin maailmassa, s. 189. Terra Cognita, 2003 "Moskeija sisällä [Intiassa] oli varmaan satoja ihmisiä vain nukkumassa.".
  11. ↑ Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 608–609. amana publications, 2017.
  12. ↑ a b Sarhan, Linda: What to Do During Itikaf: Rules, Virtues, and Nullifications Owlcation. 25.4.2020.
  13. ↑ al-Qadr – Search results Sunnah.com. Viitattu 23.4.2020.
  14. ↑ al-Bukhari: Sahih al-Bukhari. Book 33. Retiring to a Mosque for Remembrance of Allah (I'tikaf). Numero 2026 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Sunnah.com.
  15. ↑ Rukoukset islamissa Islamopas.com. 2000–2019.
  16. ↑ Sookhdeo, P.: Understanding Islamic Theology, s. 140. Isaac Publishing, 2013.
  17. ↑ al-Bukhari: Sahih al-Bukhari, Vol. 4, Book 54, Hadith 516 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. sunnah.com.
  18. ↑ How to Perform Ablution (Shia) Wiki How to anything. 29.8.2019. Viitattu 12.9.2020.
  19. ↑ Umdat al-Salik, 2017, s. 878
  20. ↑ a b Heikki Palva: Taiteet ja arkkitehtuuri. Teoksessa: Islamilainen kulttuuri (toim. Heikki Palva ja Irmeli Perho), s. 425. Otava, 2016.
  21. ↑ Ohlig, K-H. & Puin, G.R. (toim): The Hidden Origins of Islam. Amherst, New York: Prometheus Books, 2010. (englanniksi)
  22. ↑ Bennison, A. K.: The Great Caliphs. The Golden Age of Abbasid Empire, s. 44. Tauris, 2011.
  23. ↑ Fromhertz, Allen James: Ibn Khaldun, Life and Times, s. 46–47. Edinburg University Press, 2010.
  24. ↑ Huff, T.E.: Early modern science. Islam, China, and the West. 3rd ed., s. 143. Cambridge University Press, 2017.
  25. ↑ a b Lauri Tainio: Moskeija, s. 182. Teoksessa: Joonas Maristo ja Andrei Segejeff (toim.) Aikamme monta islamia. Gaudeamus, 2015.
  26. ↑ Terrance Duggan: Review of: J. M. Bloom, The Minaret, Edinburgh Studies in İslamic Art Mediterranean Journal of Humanities. 2013, s. 357–365.
  27. ↑ Marjatta Caján: Moskeijoita ja kalligrafiaa. Teiksessa: Islamin porteilla (toim.Helena Allahwerdi ja Helena Hallenberg), s. 184. Kirjayhtymä, 1992.
  28. ↑ Mughal, M. A. Z.: An anthropological perspective on the mosque in Pakistan. Asian Anthropology, 4.5.2015, nro 2, s. 166–181. doi:10.1080/1683478X.2015.1055543. ISSN 1683-478X. Artikkelin verkkoversio. en
  29. ↑ Abu Aaliyah Abdullah ibn Dwight Battle: The Difference between a Masjid and a Musalla The Abu Aaliyah Gazette. 15.3.2016. Viitattu 12.9.2020.
  30. ↑ Moskeijoita Suomessa Islamopas. Viitattu 13.9.2020.
  31. ↑ a b The difference between the rulings for a masjid and a musalla Dar a-Ifta al-Misrriyyah. Fatwas. Viitattu 12.9.2020.
  32. ↑ a b The Difference Between a Musalla and a Mosque Fatwa No: 394927. 4.1.2019. Islamweb.net. Viitattu 12.9.2020.
  33. ↑ Linda Pelkonen: Suurmoskeijan taustavaikuttaja kummastelee Vapaavuoren puheita: ”Onko Helsinkiin tulossa diktaattori?” Iltasanomat. 10.4.2017.
  34. ↑ a b Lahden muslimien uusi kulttuurikeskus avautui ESS.fi. 5.4.2012. Viitattu 11.8.2017.
  35. ↑ Leitzinger, Antero: Suomen tataarit, s. 174. East-West Books, 2006. ISBN 952-99592-2-2.
  36. ↑ Kaisu Moilanen: Suomen ainoa minareetillinen moskeija on järvenpäässä (digitilaajille) 14.2.2015. Hs.fi. Arkistoitu .
  37. ↑ Keränen, Tuomas: Helsingin ensimmäinen moskeija on vasta suunnitteluasteella 27.5.2015. Ylen uutiset. Viitattu 27.5.2015.
  38. ↑ a b Vaikuttajaimaami: "Pääkaupunkiseudulle tarvitaan jopa viisi suurmoskeijaa" Yle Uutiset. Viitattu 28.10.2015.
  39. ↑ Suomen Moskeijat Moskeijat Suomessa. Arkistoitu 2.1.2018. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
  40. ↑ Helin, Pekka: Suomessa vain yksi varsinainen moskeija. Rauhan Tervehdys, 25.10.2007, nro 35, s. 8–9. Oulu:
  41. ↑ Helsinkiin suunniteltu suurmoskeija kaatui lopullisesti – Hankkeen vetäjät peruivat tonttivaraus­hakemuksensa (digitilaajille) 14.12.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.12.2017.
  42. ↑ Teemu Pauha & Tuomas Martikainen: Lausunto Oasis-hankkeesta Siirtolaisinstituutti. 15.5.2017. s. 13. Arkistoitu 16.6.2017.
  43. ↑ a b Reeta Salminen & Saija Nironen: Kuuluuko rukouskutsu Helsingissä, jos moskeija rakennetaan? Ja 9 muuta kysymystä YLE Uutiset. Islam. 8.12.2017. Viitattu 11.9.2020.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Moskeija&oldid=22155179”