Soinnillinen velaariklusiili

Soinnillinen velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne[1]. Äänteen kansainvälinen foneettinen merkki on [g]. Suomessa äänne esiintyy vain vierasperäisissä sanoissa, ja merkitään g-kirjaimella. Arkipuheessa "gee" voi tarkoittaa tilanteesta riippuen joko g-kirjainta tai äännettä [g].

Äänne [g] on soinnillinen, koska äänihuulet värähtelevät äänteen tuottamisen aikana. Se on klusiili eli plosiivi, koska ilmavirta siinä pysähtyy ja purkautuu äkisti. Se on velaarinen, koska kieli siinä koskettaa pehmeää suulakea eli kitapurjetta (lat. velum palatinum).

Lähteet muokkaa

  • Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet. Helsinki: WSOY kurssikirjat, 1981. ISBN 951-0-10324-1.

Viitteet muokkaa

  1. a b Wiik, s. 58–99.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.