Skias
Skias (m.kreik. Σκιάς, ”Aurinkokatos”)[1] oli antiikin aikainen kokoontumispaikka, mahdollisesti ekklesiasterion, Spartan kaupungissa Kreikassa. Se sijaitsi Spartan agoralla eli torilla.[2][3]
| Skias | |
|---|---|
| Σκιάς | |
 Skiakseksi oletetun rakennuksen raunioita Spartan agoran arkeologisella alueella. |
|
| Sijainti | Spárti, Lakonia, Peloponnesos, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kokouspaikka (ekklesiasterion?) |
 |
|
Skias oli rakennettu arkaaisella kaudella 500-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla.[3] Pausaniaan mukaan Skias toimi jonkinlaisen kaupungin hallintoon liittyneen kansankokouksen kokoontumispaikkana, ja sen suunnitteli Theodoros Samoslainen. Kerrotaan, että spartalaiset ripustivat rakennukseen Timotheos Miletoslaisen kitharan osoittaakseen, että hylkäsivät sen, että tämä lisäsi soittimeen neljä kieltä seitsemän jo olemassaolevan lisäksi.[2]
Spartan agoraksi tunnistetun alueen lounaiskulmasta on löydetty pyöreä rakennus, jonka halkaisija on noin 41,3 metriä. Siitä on kaivettu erityisesti sen itä- ja etelälaitojen pyöreän tukimuurin säilyneitä alaosia. Rakennuksen länsiosassa muuri katkeaa myöhemmin bysanttilaisella ajalla paikalla rakennetun kappelin raunioihin. Itälaitaan liittyy suorakulmainen rakennusosa. Rakennuksen sisäosaa on kiertänyt puisten, kattoa tukeneiden pylväiden peristyyli. Keskellä on ollut suuri keskuspylväs. Katto on ollut pyöreä ja aurinkohattumainen (tai sateenvarjomainen). Seinät on tehty kalkkikivestä ja konglomeraatista.[3]
Rakennus löydettiin C. Waldsteinin johtamissa kaivauksissa vuonna 1892. Kaivauksia on jatkettu muun muassa 1960-luvulla. Tutkimuksessa rakennusta kutsutaan myös ”agoran pyöreäksi rakennukseksi”. Heti sen pohjoispuolella sijaitsi suurikokoinen stoa, joka oletetaan Persialaiseksi stoaksi.[3]
Skias on joskus oletettu Spartan kansankokouksen eli apellan kokoontumispaikaksi. Tähän nähden löydetty rakennus on kuitenkin pienikokoinen, sillä kansankokoukseen ovat voineet osallistua kaikki vapaat spartalaiset miehet eli jopa tuhansia henkiä. On mahdollista, että rakennus olisi voinut olla pelkkä auringonsuojakatos ilman seiniä, ja se olisi voinut olla tarkoitettu pelkästään gerusialle, kuninkaille, eforeille tai muille korkea-arvoisemmille kansalaisille, jolloin tavallinen kansa olisi osallistunut kokouksiin ulkotiloissa.[4] Toinen vaihtoehto on, että Skias on ollut tarkoitettu jollekin toiselle kokoontumiselle kuin apellalle. Timotheoksen kithara voisi viitata johonkin musiikkiin viittaavaan tilaisuuteen.[3]
Skias muistutti mahdollisesti Ateenan Agoralla ollutta Tholosta, joka tunnettiin myös nimellä Skias aurinkohattua muistuttavan muotonsa vuoksi. Ateenan Tholos kuitenkin erosi varmuudella Spartan Skiaksesta siinä, että siinä oli kiinteät seinät ja se toimi prytaneiden ruokailutilana.[3]
Diogenes Laertioksen mukaan Anaksimandros teki Spartan agoralle gnomonin eli aurinko-osoittimen, joka sijoitettiin ”aurinkokellojen paikalle” (ta skiothēra), jotta se merkitsisi päivänseisaukset ja päiväntasaukset.[5] Ilmaisu ta skiothēra saattaa kuitenkin viitata aurinkokellojen sijaan Skias-rakennukseen, jolloin Anaksimandroksen osoitin on voinut olla sen lähellä ja mahdollisesti kansankokouksen käytössä samoin kuin esimerkiksi Ateenan Pnyksillä ollut aurinko-osoitin.[6] Pausaniaan mukaan Skiaksen vieressä oli Epimenideen rakennuttama pyöreä rakennus, jossa olivat Olympoksen Zeuksen ja Afroditen patsaat.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: σκιάς A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b c Pausanias: Kreikan kuvaus III.12.10–11.
- ↑ a b c d e f Greco, Emanuele: ”With Pausanias (and Others) in the Agora of Sparta”. Teoksessa Ercolani, Andrea & Giordano, Manuela: The Comparative Perspective, s. 113–130. Walter de Gruyter GmbH & Co KG, 2016. ISBN 3110428652. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Michell, H.: Sparta, s. 146. Cambridge University Press Archive, 1964. ISBN 0521092191. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit II.1.
- ↑ Munn, Mark H.: The Mother of the Gods, Athens, and the Tyranny of Asia: A Study of Sovereignty in Ancient Religion, s. 200–202. Joan Palevsky imprint in classical literature. University of California Press, 2006. ISBN 0520931580. Teoksen verkkoversio.