Konglomeraatti
Konglomeraatti on diageneesin läpi käynyt eli iskostunut sedimenttikivilaji[1], jossa on soramaisia, vaihtelevankokoisia kivenkappaleita, joiden väleissä on hienorakeista perusmassaa.[2] Kivenkappaleet ovat iskostuneet yhteen toistensa kanssa tavallisimmin kiteytyneen kvartsin tai kalsiitin avulla.[3] Koostumus riippuu soran sisältämistä mineraaleista. Raekoko on suurempi kuin kaksi millimetriä.[2] Niitä esiintyy samoilla alueilla kuin kvartsiitteja.[4]
Syntyminen muokkaa
Konglomeraatti syntyy, kun sedimentti kovettuu diageneesiksi kutsutussa prosessissa, jossa mineraalirakeet pakkaantuvat tiukempaan, jolloin niiden välinen huokostila pienenee. Prosessissa osa mineraaleista liukenee ja niistä syntyy uusia mineraaleja. Huokostilassa oleva liuos kiteytyy rakeiden väliin iskokseksi, joka kittaa rakeet yhteen. Diageneesistä huolimatta sedimentin rakenteen alkuperäiset piirteet säilyvät.[5]
Diageneesi tapahtuu maanpinnan normaaleissa lämpötiloissa ja paineissa. Sitä ei pidä sekoittaa metamorfoosiin, joka tapahtuu korkeassa lämpötilassa ja paineessa.[5] Suomen kallioperässä suurin osa kivilajeista vanhoja metamorfoituneita sedimenttikiviä, ja muuttumattomia sedimenttikivilajeja on vain vähän, koska ne ovat kuluneet pois.[1]
Konglomeraatteja ovat muun muassa diamiktiitti ja tilliitti. Samanlaisessa iskostumisprosessissa syntyvät myös muun muassa hiekkakivi ja savikivi.[6]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Kari Kajuutti (toim.): Luonnonmaantieteen perusteita, s. 87. Turku: Turun yliopisto, 2009. ISBN 978-951-29-3821-6.
- Taipale, Kalle: Tulivuorista jääkausiin : Suomen maankamaran kehitys . Helsinki : WSOY , 1991 . ISBN 951-0-16048-2.
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Lehtonen, Elina: Sedimenttikivien huumaa Point Reyesillä, Kaliforniassa // Sedimentary rock happiness at Point Reyes, California Vihreäkiven arvoitus. 19.12.2015. Viitattu 6.12.2019.
- Konglomeraatti, Kittilä Spinelli – Virtuaalinen kivinäyttely. Viitattu 6.12.2019.