Samarian ostrakonit

Samarian ostrakonit ovat muinaisesta Samarian kaupungista nykyisen Palestiinan Länsirannalta löydettyjä heprealaista piirtokirjoitusta sisältäviä ostrakoneja 700-luvun alulta eaa. Suurin osa ostrakoneista on elintarviketoimituksia varten tehtyjä muistiinpanoja ilmeisesti veronmaksua varten. Ostrakoneja säilytetään nykyisin Rockefeller museolla Jerusalemissa.

Samarian ostrakoneja.

Piirteet muokkaa

 
Löytöpaikan kaivauksia.

Samaria oli Israelin kuningaskunnan pääkaupunki 800–700-luvuilla eaa. Vaikka Samaria hallitsi ajoittain merkittävää ja vaurasta valtakuntaa, jonka ylläpitäminen edellytti laajaa hallintoa, kaupungin kaivauksissa on löydetty vain vähän tekstejä tältä ajalta. Ilmeisesti merkittävä osa teksteistä kirjoitettiin papyrukselle tai muulle helposti hajoavalle materiaalille, joka ei ole säilynyt Palestiinan olosuhteissa. Merkittävin poikkeus ovat musteella saviruukun palasille kirjoitetut Samarian ostrakonit, joita on löydetty lähes 130 kappaletta. Ostrakonit koostuvat pääosin elintarviketoimituksia varten laadituista muistiinpanoista. Niissä mainitaan henkilöiden tuoneen öljyä tai viiniä ilmeisesti veronmaksua varten. Varsinainen verotietojen rekisteröinti on luultavasti tehty laajempaan veroluetteloon, joka ei ole säilynyt.[1]

Ostrakonit löydettiin Samarian rauniokummun kaivauksissa jo 1900-luvun alussa kaupungissa sijainneen palatsirakennuksen länsimuurin läheltä. Alun perin tekstit ilmeisesti sijaitsivat Israelin kuninkaille kuuluneen palatsin yhteydessä olleen elintarvikevaraston arkistossa, johon kerättiin tiedot elintarvikkeina maksetuista veroista. Ostrakoneja ei löydetty alkuperäisestä kontekstistaan, vaan rakennuksen lattioiden alta. Löydöt tehtiin kuitenkin suhteellisen pieneltä alueelta, joten alkuperäisen arkistohuoneen voidaan olettaa sijainneen palatsin lähellä. Nykyisin ostrakoneja on Rockefeller museossa Jerusalemissa.[1]

Samarian ostrakonit voidaan ajoittaa 700-luvun alkupuolelle eaa. Tämän puolesta puhuvat kirjoitusalustana toimineiden ruukunpalasten ajoitus ja kirjainten paleografinen tyyli. Ostrakoneissa mainitaan 9., 10. ja 15. vuosi, jotka todennäköisesti viittaavat kuninkaan hallitusvuosiin. Kyseessä on ilmeisesti ollut kuningas Joahas (noin 816–800 eaa.), Joas (noin 800–785 eaa.) tai Jerobeam II (noin 785–745 eaa.).[1]

Toimitettavina tuotteina mainitaan ainoastaan öljy ja viini. Vaikka sitä ei teksteissä erikseen mainita, öljyllä on mitä ilmeisimmin viitattu oliiviöljyyn, jonka tiedetään olleen yksi Palestiinan alueen merkittävimmistä elintarvikkeista ja vientituotteista ensimmäisellä vuosituhannella eaa. Toimitetun öljyn kerrotaan olleen puhdistettua. Tämä todennäköisesti viittaa prosessiin, jossa oliiviöljystä on poistettu kaikki oliivin kiinteät osat ja jonka jälkeen öljy oli täysin nestemäistä. Viinin kerrotaan olleen vanhaa (jn jšn), mikä ilmeisesti viittaa valmiiksi käyneeseen ja jo juotavaksi kelpaavaan viiniin. Osassa ostrakoneja ei mainita mitä tuotteita on toimitettu, mutta näissä tapauksissa toimittava alue on ehkä tuottanut ainoastaan yhtä tuotetta, joten sitä ei tarvinnut erikseen mainita.[1]

Tekstit muokkaa

Tekstien rakenne noudattaa pääsääntöisesti kahta erilaista kaavaa, vaikkakin tiedot ilmaistaan usein vähän eri järjestyksessä. Hallitusajan 9. ja 10. vuosille ajoitetut tekstit sisältävät usein seuraavat tiedot: 1) vuosi, 2) kenelle veronkantajalle on tuotteita toimitettu, 3) mistä kaupungista toimitus on tullut, 4) kuka on toimittanut, 5) mitä tuotetta on toimitettu ja 6) kuinka paljon sitä on toimitettu. Hallitusajan 15. vuodelle ajoitetut tekstit usein lisäksi mainitsevat laajemman alueen tai heimon, josta toimitus on tullut, mutta muilta osin tämän vuoden tekstit ovat usein muita suppeampia, ja niissä mainitaan: 1) vuosi, 2) heimo tai alue, 3) kenelle veronkantajalle on jotakin toimitettu 4) kuka on sen toimittanut ja 5) mistä kaupungista toimitus on tullut. Määrää tai edes tuotetta ei usein mainita 15. hallitusvuodelle ajoitetuissa teksteissä. Merkittävän poikkeuksen molemmista kaavoista tekevät ostrakonit, joissa ei mainita lähettäjää eikä vastaanottajaa (näin esimerkiksi nro 53, ks. alla). Kyseessä on mahdollisesti kuninkaan omilta tiloilta tulleet elintarviketoimitukset, joista ei ole tarvinnut kerätä verotietoja.[1]

Ostrakoneissa mainittuja paikkoja ei tunneta Heprealaisesta Raamatusta. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että paikat ovat olleet pääosin pienehköjä kyliä. Nimet voidaan kuitenkin identifioida arabiaksi säilyneiden paikannimien perusteella: esimerkiksi muinainen Seper on säilynyt arabiaksi muodossa Saffārīn ja Jašūb on säilynyt muodossa Jāšūf. Tunnistettavat paikat ovat sijainneet lähellä Samarian kaupunkia alle 20 kilometrin etäisyydellä. Ostrakonit ovat siten merkittävä lähde Samarian välittömässä ympäristössä harjoitetusta maanviljelyksestä, joka näyttää keskittyneen oliivien ja viinin viljelykseen. Ilmeisesti valtakunnan muiden osien verot on toimitettu muihin hallinnollisiin keskuksiin. Samarian ostrakonien perusteella voidaan päätellä veronkannon keskuksien sijainneen varsin lähellä verotettavaa aluetta, jolloin maan on täytynyt olla jakautunut varsin useaan verohallinnon yksikköön.[1]

Vain pieni osa Samarian ostrakoneista käännetään, koska niiden sisältö poikkeaa pääosin vain elintarviketoimitusten määrän ja paikannimien osalta. Käännettävät tekstit edustavat erilaisia kaavoja, joita toimitusten muistiinpanoissa on käytetty.[1]

Käännöksiä muokkaa

Samarian ostrakon nro 1

Kymmenentenä vuotena Semarjahulle:
Beraimista ruukullisia valmista [viiniä],
Raga Elisan (poika) 2,
Ussa Ka[d]besin (poika) 1,
Eliba 1,
Baala Elis[a]n (poika) 2,
Jedajau 1.

”Ruukullisia” viittaa ilmeisesti noin 30–45 litran ruukkuun. ”Valmista viiniä” on kirjaimellisesti ”vanhaa viiniä”. Tässä ilmeisesti viitataan viiniin, joka on valmis juotavaksi. Osa tutkijoista lukee sanan "Raga" muodossa ”Gara”, mutta teksti on epäselvä. Kumpaakaan nimeä ei tunneta Heprealaisesta Raamatusta. 2 viittaa ruukkujen määrään. Numero kaksi on ilmaistu tyypillisellä numeroiden merkitsemistavalla eli kahdella pystyviivalla: II.

Samarian ostrakon nro 2

Kymmenentenä vuotena,
Gaddijaulle
Assasta:
Abibaal 2,
Ahas 2,
Seba 1,
Meribbaal 1.

Ostrakonissa ei mainita, onko kyseessä ollut viini vai öljy. Assasta on mahdollisesti tullut ainoastaan öljyä (ks. ostrakon nro 17a), joten tuotetta ei ole ehkä tarvinnut mainita.

Samarian ostrakon nro 9

Yhdeksäntenä vuotena Yasitista Adoniramille [ruu]kullinen valmista vii[niä.]

Nimen Adoniram tulkinnasta on esitetty useita vaihtoehtoja, koska kirjaimet ovat säilyneet huonosti.

Samarian ostrakon nro 12

Yhdeksäntenä vuotena Siptanista Baalsamarille ruukullinen valmista viiniä.

”Baalsamarille” voidaan kääntää myös ”Baalille Samarin pojalle”

Samarian ostrakon nro 16 (a ja b)

Kymmenentenä vuotena Seperistä Gaddijaulle ruukullinen puhdasta öljyä

Samarian ostrakon nro 17a

Kymmenentenä vuotena Assasta Gaddijaulle ruukullinen puhdasta öljyä.

Samarian ostrakon nro 18

Kymmenentenä vuotena Haserotista Gaddijaulle ruukullinen puhdasta öljyä.

Samarian ostrakon nro 19

Kymmenentenä vuotena Yasitista ruukullinen puhdasta öljyä Ahinoamille

Samarian ostrakon nro 22

Viidentenätoista vuotena Helekistä Asalle Ahimelekin (pojalle): Heles Haserotista.

Helek viittaa alueeseen tai heimoon, kun taas Haserot on sen alueella sijainnut kylä.

Samarian ostrakon nro 24

Viidentenätoista vuotena [He]leki[stä] As[a]lle Ahime[lek]in (pojalle) Rapa Anmesin (poika) [Ha]serotista.

Samarian ostrakon nro 30

Viidentenätoista vuotena Semjadasta Helesille Gaddijaun (pojalle) Gera Hannan (poika).

Samarian ostrakon nro 35

Viidentenätoista vuotena Se[mjada]sta Helesille Gadd[ijaun] (pojalle) vii[niä …]

Helesille Gaddijaun voidaan myös lukea ”Helesille Gaddijau” eli Gaddijau olisi lähettäjä, mutta muiden ostrakonien (esim. nro 30) perusteella voidaan olettaa, että tässä viitataan Helesin isään.

Samarian ostrakon nro 37

Viidentenätoista vuotena Semjadasta Ahimalle Asa Baalsakarin (poika).

Samarian ostrakon nro 38

Viidentenätoista vuotena Semjadasta Ahimalle Dala Elasta.

”Dala Elasta” tai ”Dala Elan poika”

Samarian ostrakon nro 45

Viidentenätoista vuotena Hogl[a]sta Hananille Ba[ra]an (pojalle) Jonatan Jasitista.

Samarian ostrakon nro 48

Viidentenätoista vuotena Asrielista Jedajaulle Ahimelekin (pojalle) Jeus Jasubista.

Samarian ostrakon nro 53

Kymmenentenä vuotena viiniä viinikukkulalta, (sekä) ruukullinen puhdasta öljyä.

Ostrakon nro 53 (KAI 187) poikkeaa useimmista muista, koska siinä mainitaan sekä viini että öljy. Lisäksi siinä ei mainita lainkaan henkilönnimeä eikä aluetta, mistä tuotteet on tuotu. Kyseessä on mahdollisesti kuninkaan omilta tiloilta tuotu lähetys, koska viinin määrääkään ei mainita. Ostrakonia nro 53 osin vastaavia ostrakoneja ovat myös nro 54, 55, 72 ja 73.

”Viinikukkulalta” voidaan kääntää ”kukkulan viinitarhasta”. Kyseessä voi myös olla paikannimi: Kerem Hattel.

Samarian ostrakon nro 55

Kymmenentenä vuotena Jehaulain viinitarhasta ruukullinen puhdasta öljyä.

[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h Pakkala, Juha (toim.): Tekstejä rautakauden Levantista, s. 43-51. julkaistu lisenssillä Creative Commons (CC BY 4.0). Suomen Eksegeettinen Seura, 2014. ISBN 978-951-9217-62-8. Helsingin yliopiston kirjasto (pdf).