Räystäs

Räystäs on rakennuksen vesikaton osa, joka ulottuu ulkoseinän ulkopinnan ulkopuolelle. Räystään tarkoitus on estää sadeveden valuminen ulkoseinää pitkin, veden kertyminen perustuksiin tai suuren räystään tapauksessa jopa viistosateen osuminen ulkoseinään. Räystäs on tyypillinen korkeille kattomuodoille, kuten harja-, auma- ja kupolikatoille. Räystäs voidaan tehdä joko avo- tai umpiräystäänä. Avoräystäässä räystäslipan ja talon seinän väliin jäävää tilaa (alustaa) ei ole suljettu/suojattu mitenkään.

Tiilikattoisen talon räystäs, sadevesikouru ja vesiränni.

Kiinalainen räystäs, jossa näkyvät räystään päässä sijaitsevat vettä ohjaavat levyt, jotka korvaavat sadevesikouruja ja vesirännejä.

Rakennuksen räystäiltä sadevesi joko johdetaan räystäskouruihin tai annetaan tippua maahan. Vanhoissa suomalaisissa puurakennuksissa ei ole ollut räystäskouruja, vaan veden on annettu tippua räystäältä suoraan maahan. Eurooppalaisissa kaupungeissa sadevesi on yleensä johdettu räystäskourujen avulla kadulle ja katua pitkin viemäreihin. Perinteisessä kiinalaisessa arkkitehtuurissa sadevesi tippuu erityisten räystään päässä olevien levyjen avulla maahan. Nykyään ja erityisesti kerrostaloissa sadevesi johdetaan räystäskouruin ja sadevesisyöksyin rakennuksen ulkopuolisiin sadevesikaivoihin. Myös tasakattoisessa rakennuksessa voi olla räystäät, mutta tällöin sadevesi on johdettu kattokaivojen kautta. Kaikissa rakennuksissa ei välttämättä ole räystäitä.

Jos räystäs on riittävän suuri, edes viistosade ei osu ulkoseinään, jolloin seinää ei tarvitse rakentaa erityisen vedenkestävästä materiaalista. Tämä mahdollistaa ekologisten rakennusmateriaalien, kuten saven tai olkipaalien käyttämisen. Ulkoseinät myös pysyvät paremmassa kunnossa räystään suojassa sateelta ja myös auringonvalolta. Esimerkiksi perinteisessä japanilaisessa ja korealaisessa arkkitehtuurissa on sateelta suojaavien taloa kiertävien suurten räystäiden vuoksi pystytty käyttämään paperisia ikkunoita.^lähde?