Potkupyörä
Potkupyörä (juoksupyörä[1][2]) on polkupyörän edeltäjä. Siinä istutaan satulassa ohjaten ajoneuvoa, mutta liike-energia ei välity jaloista pyöriin polkimien kautta, vaan siten, että ajaja potkii jaloilla lisää vauhtia.
Nykyään potkupyöriä valmistetaan lähinnä pikkulapsille pyöräilyn opetteluun. Potkupyörällä voi opetella tasapainon pitämistä. Apurattailla varustettu polkupyörä sopii polkemisen opetteluun.[3]
Historiaa muokkaa
Saksalaisen vapaaherra Karl Draisin tiedetään patentoineen vuonna 1817 ensimmäisen etäisesti polkupyörää jollain tapaa muistuttavan puisen kulkuvälineen, potkupyörän,[1][4] jota kutsutaan draisiiniksi.[4][5][6] Tästä mallista puuttuivat polkimet, ja liikkeelle päästiin potkimalla maasta vauhtia. Potkupyörä ja sen lukuisat jäljitelmät 1800-luvulla saivatkin nopeasti englantilaisilta pilkkanimen ”keikarinhevonen” (engl. dandy-horse) juuri tämän epäkäytännöllisen liikkumatavan vuoksi.
Potkupyörämerkkejä muokkaa
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kipajalka ja kinttukone, Kotus
- ↑ Polkupyörä, Tietosanakirja; osa 7, sivu 776; Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1909-1922, Helsinki
- ↑ a b c Antti Pasanen: Pyörän selkään jo kaksivuotiaana; Aamulehti 28.4.2016 B2-B3
- ↑ a b Mikko Kylliäinen, Juoksukoneita ja velomobiileita - Polkupyörän historiografia; Tekniikan Waiheita 4/06, sivu 31; Tekniikan Historian Seura (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ ADFC (Allgemeiner Deutscher Fahrrad-club) Mannheim, Karl Drais. Viitattu 7.4.2008.
- ↑ Keposti Potkupostia Ketkupolkka ry:n jäsenille, jäsenkirje numero 4 Marraskuu 2000 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 6.4.2008.
- ↑ http://www.stridersuomi.com/ (Arkistoitu – Internet Archive)
