Polskie Sieci Elektroenergetyczne
Polskie Sieci Elektroenergetyczne Spółka Akcyjna (lyhennys PSE S.A.) on Puolan valtiollinen kantaverkkoyhtiö.[1][2] Yhtiö omistaa Puolan sähkönsiirron suurjänniteverkot eli kantaverkot ja operoi sähkönsiirtoa niitä pitkin. Vuonna 1990 perustetun yhtiön omistaa Puolan valtio.[1][3] PSE:n kotipaikka on Masovian voivodikunnassa sijaitseva Konstancin-Jeziorna.[4] Yhtiön palveluksessa on yli 2 600 ihmistä.[1]
| Polskie Sieci Elektroenergetyczne | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | valtionyhtiö |
| Perustettu | 1990 |
| Kotipaikka | ul. Warszawska 165, Konstancin-Jeziorna, Puola |
| Toimiala | energia |
| Tuotteet | kansallinen kantaverkkoyhtiö |
| Henkilöstö | yli 2600 |
| Omistaja | Puolan valtio |
| Kotisivu |
raport |
Puolan sähköntuotanto nojaa suurelta osin fossiilisia polttoaineita (hiiltä, ligniittiä ja maakaasua) käyttäviin voimalaitoksiin, mitä täydennetään vesivoimaloiden, muiden uusituvien energiantuotantomuotojen ja kansainvälisen sähkönsiirron avulla.[5][6] Polskie Sieci Elektroenergetyczne siirtää Puolassa tuotettua ja muilta markkinoilta ostettua tai markkinoille myytyä sähköä suurjännitelinjojensa välityksellä. PSE:n kantaverkkoon kuuluu yhteensä 8 227 kilometriä 400 kV:n ja 7 352 kilometriä 220 kV:n korkeajännitelinjaa. Lisäksi on 114 kilometriä 750 kV:n korkeajännitelinjaa, joka ei kuitenkaan ollut käytössä 2021 lopussa. PSE:n sähkönsiirtoa palvelee myös 110 suurjännitteellistä (EHV: 220-400-750 kV) sähköasemaa sekä joukko muita sähköasemia (HV: 110 kV) ja muuntoasemia.[7] Vuosina 2023–2032 yhtiö suunnittelee rakentavansa noin 4 800 kilometriä uutta ja kunnostavansa 1 600 kilometriä olemassaolevaa 400 kV:n suurjännitelinjaa.[1]
Puolan kantaverkko kytkeytyy suoraan pohjoismaiseen kantaverkkoon Ruotsista (Svenska kraftnät) 254 kilometriä pitkän merikaapelin (suurjännitteinen tasavirtayhteys) kautta.[8][7] Puolet merikaapelista kuuluu PSE:lle.[7] Merkittävänä uudishankkeena on vuoteen 2025 (2028) mennessä tarkoitus rakentaa uusi 330 kilometrin pituinen Harmony Link -merikaapeliyhteys (700 MW). Liettuan Litgridin ja PSE:n yhteishanke on pääosin EU-rahoitteinen (EU-osuus 493 milj. euroa) ja se pyrkii lisäämään Baltian sähköturvallisuutta, varmistamaan alueen kantaverkon taajuussynkonontia, parantaa osaltaan Baltiaan rakennettavien uusiutuvan energian tuotantolaitosten sähkönsiirtomahdollisuuksia ja muuta sähkökauppaa Puolaan.[9][10][11][12][13]
PSE on Euroopan kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n jäsenyritys.[14][15]
Baltian maiden kantaverkkojen (Elering, AST ja Litgrid) synkronointi Keski-Euroopan kantaverkkoalueen kanssa on suunniteltu toteutettavan Puolan PSE:n välityksellä.[2][13] Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 osoitti, että Baltian maiden siirytminen vielä vuonna 2022 käytetystä Venäjän taajuus- eli synkronialueesta Keski-Euroopan taajuussynkronointiin voidaan joutua toteuttamaa suunniteltua vuotta 2026 nopeammin.[16]
-
PSE:n päätoimipaikka. -
Rzeszówin sähköasemaa. -
Harmony Link -merikaapelin suunniteltu reitti koukkaa Venäjän Kaliningradin alueen vuoksi kauaksi rannikosta.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Energy in Good Hands (pdf) PSE S.A., pse.pl. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Jukka Kortelainen: Baltian ja Puolan kantaverkkosynkronointiin EU-rahoitusta 8.2.2022. energiauutiset.fi. Viitattu 20.1.2023. (suomeksi)
- ↑ National Energy Grid - Poland geni.org. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Contact PSE S.A., pse.pl. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Poland - Country Commercial Guide - Energy Sector Yhdysvaltain kauppaministeriö, trade.gov. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Polish power system map PSE S.A., pse.pl. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c System in general PSE S.A., pse.pl. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Pohjoismainen sähköjärjestelmä ja liitynnät muihin järjestelmiin fingrid.fi. Viitattu 20.1.2023. (suomeksi)
- ↑ What is Harmony Link? Harmony Link -hanke, harmonylink.eu. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Wojciech Jakóbik: Harmony Link – how Poland helps the Baltic states break up with Russia in peace 8.2.2019. biznesalert.com. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Adis Ajdin: Harmony Link project lands €720 million 2.10.2020. offshore-energy.biz. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Litgrid - Development Plan of the Electric Power System and Transmission Grid 2022-2031 Litgrid, litgrid.eu. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b TR 170 - Baltic States Synchronization with Continental Europe Ten-year Network Development Projects (2022-2031). ENTSO-E, entsoe.eu. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
- ↑ ENTSO-E Member Companies 12/2022. entsoe.eu. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
- ↑ ENTSO-E Annual Report. 2021 Edition (vuosiraportti pdf-muodossa (10 MB)) 2022. entsoe.eu. Viitattu 19.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Katariina Krabbe: Baltia Manner-Euroopan taajuusalueeseen (pdf) Fingrid-lehti 2/2022: 30-32. fingrid.fi. Viitattu 20.1.2023. (suomeksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Polskie Sieci Elektroenergetyczne Wikimedia Commonsissa
- Polish power system map (tilannekuva: sähkönsiirto Puolasta naapurimaihin tai niistä Puolaan) (englanniksi) (pse.pl)
- Scheme of the extra high voltage power grid (in Poland) (englanniksi) (pse.pl)
- ENTSO-E Transmission System Map (Euroopan ja lähialueiden kantaverkkojen kartta) (englanniksi) (entsoe.eu)