Litgrid

Liettuan kantaverkkoyhtiö, sähkön siirtojärjestelmäoperaattori

Litgrid on Liettuan kansalliset sähkönsiirron suurjänniteverkot omistava ja niitä operoiva kantaverkkoyhtiö.[2][3][4] Yhtiö on ollut vuodesta 2010 Vilnan pörssissä listattu julkinen yritys, jonka pääomistaja (97,5 %) on Liettuan valtio energiaministeriön ohjaaman EPSO-G -holdingyhtiön välityksellä.[2][5] Yhtiön kotipaikka on Vilna.[4][3] Yrityksen palveluksessa on noin 260 ihmistä (toisen lähteen mukaan 360).[6][3]

Litgrid
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö (pörssiyhtiö)
ISIN LT0000128415
Toimitusjohtaja Rokas Masiulis
Kotipaikka Karlo Gustavo Emilio Manerheimo g. 8, Vilna, Liettua[1]
Toimiala energia
Tuotteet kansallinen kantaverkkoyhtiö
Henkilöstö 260
Emoyhtiö EPSO-G
Omistaja Liettuan valtio
Kotisivu www.litgrid.eu

Liettuan sähköntuotanto on muuttunut ratkaisevasti Ignalinan ydinvoimalaitoksen sulkemisen (2009) seurauksena. Maasta tuli suuri sähköntuoja vaikka aiemmin se oli sähkön nettoviejä. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan (2022–) seurauksena Liettua pysäytti sähköntuonnin Venäjältä toukokuussa 2022 osana Nord Poolin samansuuntausta linjausta ja kielsi kesäkuussa 2022 myös venäläisen maakaasun tuonnin.[7] Liettuan hallitus pyrkii erityisesti uusiutuvan energian tuotantoa lisäämällä nostamaan kotimaisen energiatuotannon 80 prosenttiin kulutuksesta jo 2025 tienoilla.[7] Samanaikaisesti fossiilisia polttoaineita käyttäviä lämpövoimaloita on tarkoitus poistaa käytöstä. Tuulivoimalaitoksia niin maalle kuin merellekin ja aurikovoimalaitoksia pyritään rakentamaan hyvin merkittävästi (yhteensä yli 6 000 MW asennettua tehoa) vuoteen 2031 mennessä. Voimakas energiasektorin muutos aiheuttaa kehitystarpeita myös Liettuan kantaverkkoon. Liettuan luoteisosan Darbėnaista on tarkoitus rakentaa uusi 330 kV:n siirtoverkkoyhteys itään Musaan ja toinen 330 kV:n siirtolinja rakennetaan tai kunnostetaan Darbėnaista Itämeren rannikon lähellä maan eteläosiin. Sähköverkkoa täydennetään myös tarvittavilla sähköasemilla ja muilla investoinneilla. Investointeja kantaverkkoon arvioidaan tarvittavan noin 2,0 miljardin euron luokkaa vuosina 2022–2031.[8][9]

Litgrid on osakas pohjoiseurooppalaisessa Nord Pool -sähköpörssissä.[10] Litgrid on myös Euroopan kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n jäsenyritys.[11][12] Litgridin kansainvälisistä siirtoyhteyksistä keskeisiä ovat LitPol-siirtoyhteys Puolan kantaverkkoon (PSE) ja NordBalt-merikaapeliyhteys Ruotsin kantaverkkoon (Svenska kraftnät).[13] LitPol-siirtoyhteyttä (400 kV) on suunniteltu kehitettävän muun muassa taajuussynkronoinnin mahdollistamiseksi.[8][9]

Harmony Link -merikaapelin suunniteltu reitti.

Merkittävänä uudishankkeena on vuoteen 2025 (tai 2028) mennessä tarkoitus rakentaa uusi 330 kilometrin pituinen Harmony Link -merikaapeliyhteys (700 MW). Litgridin ja PSE:n yhteishanke on pääosin EU-rahoitteinen (EU-osuus 493 milj. euroa) ja se pyrkii lisäämään Baltian sähköturvallisuutta, varmistamaan alueen kantaverkon taajuussynkonontia, parantaa osaltaan rakennettavien uusiutuvan energian tuotantolaitosten sähkönsiirtomahdollisuuksia ja muuta sähkökauppaa Puolaan.[14][15][16][8][9] Baltian maiden kantaverkkojen (Litgrid, AST ja Elering) synkronointi Keski-Euroopan kantaverkkoalueen kanssa on suunniteltu toteutettavan Puolan kantaverkkoyhtiö PSE:n välityksellä.[17][9] Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 osoitti, että Baltian maiden siirtyminen vielä vuonna 2022 käytetystä Venäjän taajuus- eli synkronialueesta Keski-Euroopan taajuussynkronointiin voidaan joutua toteuttamaa aiemmin suunniteltua vuotta 2026 nopeammin.[18][17]

Lähteet muokkaa

  1. Contact us Litgrid, litgrid.eu. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  2. a b Information about the company Litgrid, litgrid.eu. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  3. a b c Litgrid AB Bloomberg, bloomberg.com. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  4. a b Litgrid (07.10.2022). Vilnius market, Baltic Secondary List: LGD1L / ISIN LT0000128415 Nasdaq Baltic, nasdaqbaltic.com. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  5. EPSO-G group EPSO-G, epsog.lt. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  6. Employees Litgrid, litgrid.eu. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  7. a b Lithuania - Country Commercial Guide - Energy Yhdysvaltain kauppaministeriö, trade.gov. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  8. a b c Litgrid - Development Plan of the Electric Power System and Transmission Grid 2022-2031 Litgrid, litgrid.eu. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  9. a b c d TR 170 - Baltic States Synchronization with Continental Europe Ten-year Network Development Projects (2022-2031). ENTSO-E, entsoe.eu. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  10. Baltian maiden kantaverkkoyhtiöistä Nord Pool Spotin osakkeenomistajia 3.4.2012. Fingrid, fingrid.fi. Viitattu 20.1.2023. (suomeksi)
  11. ENTSO-E Member Companies 12/2022. entsoe.eu. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  12. ENTSO-E Annual Report. 2021 Edition (vuosiraportti pdf-muodossa (10 MB)) 2022. entsoe.eu. Viitattu 19.1.2023. (englanniksi)
  13. International activities Litgrid, litgrid.eu. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  14. What is Harmony Link? Harmony Link -hanke, harmonylink.eu. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  15. Wojciech Jakóbik: Harmony Link – how Poland helps the Baltic states break up with Russia in peace 8.2.2019. biznesalert.com. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  16. Adis Ajdin: Harmony Link project lands €720 million 2.10.2020. offshore-energy.biz. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  17. a b Jukka Kortelainen: Baltian ja Puolan kantaverkkosynkronointiin EU-rahoitusta 8.2.2022. energiauutiset.fi. Viitattu 20.1.2023. (suomeksi)
  18. Katariina Krabbe: Baltia Manner-Euroopan taajuusalueeseen (pdf) Fingrid-lehti 2/2022: 30-32. Fingrid, fingrid.fi. Viitattu 20.1.2023. (suomeksi)

Aiheesta muualla muokkaa