Pieni Ilias[1] (myös Pikku-Ilias;[2] m.kreik. Ἰλιὰς μικρά, Ilias mikra, lat. Ilias parva) oli antiikin kreikkalainen eeppinen runoelma, joka kertoi Troijan sodan tapahtumista Iliaan tapahtumien ja Akhilleuksen kuoleman jälkeen, mukaan lukien Troijan puuhevosen rakentaminen. Se luetaan kuuluvaksi niin kutsuttuun eeppiseen kyklokseen ja tarkemmin Troijan kyklokseen. Eepos ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta siitä tunnetaan katkelmia.[3][4][5]

Pieni Ilias
Ἰλιὰς μικρά
Alkuperäisteos
Kirjailija Leskhes?
Kieli muinaiskreikka (eeppinen)
Genre eeppinen runous
Julkaistu 600-luku eaa.
Sarja: Eeppinen kyklos
Edeltävä Aithiopis
Seuraava Troijan tuho
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Historia muokkaa

Pieni Ilias kirjoitettiin jonkin verran myöhemmin kuin Homeroksen nimiin laitetut eepokset Ilias ja Odysseia. Sen kirjoittajana pidettiin myöhemmän antiikin aikana Leskhestä, jonka katsottiin olleen lesboslainen joko Pyrrhasta tai Mytilenestä.[4][6][7] Kirjoittajaksi mainitaan kuitenkin myös Kinaithon Spartalainen.[7] Teos saattaa olla peräisin 600-luvulta eaa., sillä Leskhes on ajoitettu noin vuoteen 660 eaa.[3]

Teoksesta on tunnettu eri vaiheessa antiikkia eri pituisia versioita. Aristoteles ja Pausanias vaikuttavat tunteneen pidemmän version kuin Proklos myöhäisantiikin aikana useita satoja vuosia myöhemmin.[8][9]

Sisältö muokkaa

Pieni Ilias koostui neljästä kirjasta. Se kertoi Troijan sodan loppuvaiheesta Akhilleuksen kuoleman jälkeen ja ennen Troijan tuhoa. Ajallisesti sen tapahtumat seurasivat Iliaan ja Aithiopiksen tapahtumia, je edelsivät Troijan tuhon (Iliū persis) tapahtumia.[6]

Eepoksesta on säilynyt 14 katkelmaa myöhemmissä antiikin aikaisissa teoksissa, mikä on selvästi enemmän kuin suurimmasta osasta muista eeppisen kykloksen kadonneista teoksista. Ensimmäinen ja pisin niistä on peräisin Prokloksen teoksesta Khrestomatheia. Muita on peräisin muun muassa Pausaniaan teoksesta Kreikan kuvaus sekä eri runoilijoiden skoliasteilta.[7] Lainauksista seitsemän on suoria, ja niiden kautta on säilynyt yhteensä 26 heksametrisäettä runoelmasta.[10]

Katkelmien perusteella eepos kertoi muun muassa seuraavista tapahtumista:[6][7]

  • Sodassa kuolleen Akhilleuksen aseet myönnetään Odysseukselle.
  • Pettynyt Aias tulee hulluksi, surmaa karjaa ja tekee itsemurhan (aiheena myöhemmin erityisesti Sofokleen Aiaassa).
  • Odysseus saa Helenoksen kiinni väijytyksessä. Helenos ennustaa, että Troija vallattaisiin Filokteteen tekojen kautta.
  • Diomedes tuo Filokteteen Lemnokselta. Makhaon parantaa Filokteteen, joka taistelee Parista vastaa ja surmaa tämän. Menelaos raivoaa ruumiille, mutta troijalaiset saavat ruumiin ja hautaavat sen.
  • Deifobos nai Helenan.
  • Odysseus tuo Neoptolemoksen, Akhilleuksen pojan, Troijaan Skyrokselta, ja antaa hänelle hänen isänsä aseet. Akhilleuksen haamu ilmestyy hänelle.
  • Eurypylos, Telefoksen poika, saapuu auttamaan troijalaisia ja osoittaa urheutensa. Neoptolemos surmaa hänet.
  • Epeios rakentaa Troijan puuhevosen Athenen neuvosta.
  • Odysseus menee vakoilijana Troijaan. Helena tunnistaa hänet, ja he juonivat yhdessä kaupungin valtausta. Surmattuaan joitakin troijalaisia Odysseus palaa laivoille. Odysseus myös varastaa Palladionin Troijasta Diomedeen avustuksella.
  • Kreikkalaiset laittavat parhaat miehensä puuhevoseen ja polttavat leirinsä, jonka jälkeen suurin osa sotajoukosta purjehtii Tenedokselle. Troijalaiset luulevat piirityksen olevan ohi. He purkavat osan muurista, jotta saavat puuhevosen sisään kaupunkiinsa. Tämän jälkeen he juhlivat ikään kuin olisivat voittaneet kreikkalaiset.

Eepoksen loppuosa on päällekkäinen Troijan tuhon kanssa.[6] Päällekkäisyyttä arvioidaan olleen alun perin enemmänkin. Kun runoelmaa lyhennettiin, tämä vaikuttaa tapahtuneen ainakin lopusta päällekkäisyyden vähentämiseksi.[9]

Aristoteles katsoi Runousopissaan, että Pieni Ilias käsitteli ”yhtä henkilöä ja yhtä ajanjaksoa ja toimintaa, jossa on lukuisa määrä osia”. Hänen mukaansa eepoksessa olisi aineksia ainakin kahdeksaan tragediaan. Hänen tragedioille ehdottamansa nimet kertovat eepoksen keskeisistä aiheista ja henkilöistä: Riita aseista, Filoktetes, Neoptolemos, Eurypylos, Odysseus kerjäläisenä, Lakonian naiset, Ilionin tuho ja Lähtö sekä Sinon ja Troijan naiset.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Eeppinen kyklos”, Antiikin käsikirja, s. 142. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. a b Aristoteles: Runousoppi 23, 1459b1–7. Suomennos Paavo Hohti.
  3. a b Lendering, Jona: Little Iliad Livius.org. Viitattu 12.4.2021.
  4. a b Sammons, Benjamin: Device and Composition in the Greek Epic Cycle, s. 2–3. Oxford University Press, 2017. ISBN 9780190614843. Teoksen verkkoversio.
  5. Saïd, Suzanne & Trédé, Monique: A Short History of Greek Literature, s. 13-14. Käännös Trista Selous et al.. London & New York: Routledge, 1999. ISBN 0-415-12272-4.
  6. a b c d Howatson, M. C.: The Oxford Companion to Classical Literature, s. 313. Oxford Quick Reference. 3. painos. OUP Oxford, 2013. ISBN 9780191073014. Teoksen verkkoversio.
  7. a b c d Epic Cycle Fragments Theoi Greek Mythology. Viitattu 12.4.2021.
  8. The Journal of Hellenic Studies, s. 317. Nide 4. Society for the Promotion of Hellenic Studies (London, England), 1883. Teoksen verkkoversio.
  9. a b Burgess, Jonathan S.: The Tradition of the Trojan War in Homer and the Epic Cycle, s. 23–. JHU Press, 2004. ISBN 9780801878909. Teoksen verkkoversio.
  10. Ilias parva Brill's New Pauly. Brill. Viitattu 12.4.2021.

Kirjallisuutta muokkaa

Katkelmien käännöksiä muokkaa

  • The Little Iliad. Teoksessa Greek Epic Fragments, s. 118–141. From the Seventh to the Fifth Centuries BC. Edited and translated by Martin L. West. Loeb Classical Library 497. Cambridge, MA: Harvard University Press, 2003. ISBN 978-0-674-99605-2. Teoksen verkkoversio. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
  • The Little Iliad. Teoksessa Hesiod, Homeric Hymns, Epic Cycle, Homerica. Translated by Hugh G. Evelyn-White. Loeb Classical Library 57. London: William Heinemann, 1914.

Muuta kirjallisuutta muokkaa

  • West, M. L.: The Epic Cycle: A Commentary on the Lost Troy Epics. Oxford University Press, 2013. ISBN 9780199662258.