Ohjusvene

pieni meriohjuksin varustettu sota-alus

Ohjusvene on meritorjuntaohjuksin varustettu uppoumaltaan 200-300 tonnin sota-alus, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on vihollisen pinta-alusten torjunta. Ne on kehitetty korvaamaan tykki- ja moottoritorpedoveneet. Suurin ohjusveneisiin kohdistuva uhka tulee ilmasta, mistä syystä niissä on usein monipuolinen ilmatorjunta-aseistus. Nykyaikaisissa ohjusveneissä käytettyjen ilmatorjuntaohjusten kantama on yli kymmenen kilometriä. Lisäsuojaa saadaan käyttämällä aluksen havaittavuutta vaikeuttavaa häiveteknologiaa.

Neuvostoliittolainen OSA I-luokan ohjusvene.
Saksan laivaston ohjusvene.

Ensimmäistä kertaa ohjusvenettä käytettiin sotatoimissa, kun Egyptin laivaston neuvostovalmisteinen Komar-luokan ohjusvene upotti 1967 kuuden päivän sodassa P-15 Termit -ohjuksilla (Nato-raportointinimi SS-N-2 Styx) Israelin merivoimien hävittäjää Eilatin. Ensimmäinen ohjusveneiden keskinäinen taistelu käytiin 1973 jom kippur -sodassa Israelin merivoimien sekä Syyrian ja Egyptin merivoimien välillä. Kumpikin osapuoli laukaisi useita ohjuksia, minkä seurauksena seitsemän Syyrian ja Egyptin venettä upposi.