Odderade-interstadiaali
| Sarja | Vaihe | Alivaihe | Kronozooni | Aika vuotta sitten |
|---|---|---|---|---|
| Holoseeni | Preboreaali | 10 640–11 560 | ||
| Pleistoseeni | Veiksel-jääkausi | Jääkauden loppuvaihe | Nuorempi Dryas | 11 560–12 700 |
| Allerød | 12 700–13 350 | |||
| Vanhempi Dryas | 13 350–13 480 | |||
| Bølling | 13 480–13 730 | |||
| Vanhin Dryas | 13 780–13 860 | |||
| Meiendorf | 13 860–14 500 | |||
| Keski-Veiksel-kausi | ||||
| LGM | 18 000–28 000 | |||
| Denekamp | 28 000–32 000 | |||
| Hengelo | 36 900–38 700 | |||
| Moershoofd | ||||
| Glinde | 48 000–51 000 | |||
| Ebersdorf | ||||
| Oerel | 55 400–57 700 | |||
| Schalkholz | ||||
| Varhaisjääkausi | Odderade | ±74 000 | ||
| Rederstall | ||||
| Brørup | ||||
| Herning | -116 000 | |||
| Eem | 116 000–128 000 | |||
| Sinertävä: kylmää, punertava: lämmintä | ||||
Odderade-interstadiaali 85 000–75 000 vuotta sitten oli viime jääkaudella ollut lämmin vaihe. Jää oli vetäytynyt muutamaksi jäätiköksi Norjan tuntureille. Jotunheimin jäätikkö oli suhteellisen iso. Tundran eteläraja kulki eteläisestä Keski-Ruotsista pohjoiseen Keski-Suomeen. Norjassa ei ollut metsiä missään. Etelä-Suomessa, Etelä-Ruotsissa, Tanskassa ja Baltian maissa kasvoi koivumetsiä. Havumetsän raja kulki aivan pohjoisimmassa Saksassa ja Puolassa Etelä-Liettuan läpi.[1].
Kausi on sma kuin happi-isotooppivaihe MIS/OIS 5a. Odderade lienee sama kuin Tärendon interstadiaali I tai II ja Maaselän interstadiaali. Alankomaissa heinäkuun keskilämpö nousi enimmillään miltei 15 asteeseen[2] ja siellä kasvoi metsää[3]. Pohjois-Saksassa kasvoi koivua, mäntyä, kuusta ja lehtikuusta. Luultavasti Pohjanmaalla kasvoi subarktista koivua, varpuja ja pajuja sekä koko Suomessa mm. pensastundraa, mikäli hatarat arviot Suomen kerrostumien syntyajoista pitävät paikkansa. Etelä-Suomessa saattoi kasvaa mäntymetsää[4][5]. Jääkauden lämpimien välivaiheiden aikana idässä oli lämmintä, lännessä kylmää. Idässä kasvoi koivua, mäntyä ja leppää, ehkä myös kuusta ja lehtikuusta.
Alankomaissa heinäkuun keskilämpö oli 15 astetta[6], samoin Pohjois-Saksassa.
Lähteet muokkaa
- Koivisto M: Jääkaudet. WSOY, 2004. ISBN 9789510291016.
- Ehlers J: Quaternary and glacial geology. J. Wiley & Sons, 1996. ISBN 9780471955764.
- Lunkka J P: Maapallon ilmastohistoria. Gaudeamus, 2009. ISBN 9789524950831.
- Nilsson T: The Pleistocene: geology and life in the quaternary Ice Age. D. Reidel Pub. Co., 1983. ISBN 9789027714664.
Viitteet muokkaa
- ↑ Hanna Lokrantz, Gustav Sohlenius: Ice marginal fluctuations during the Weichselian glaciation in Fennoscandia, a literature review (PDF) December 2006. Geological Survey of Sweden (SGU). (englanniksi)
- ↑ Tage Nilsson, The Pleistocene, Fig. 13.11. s. 258
- ↑ Ehlers 1996, s. 345
- ↑ Lunkka, Maapallon ilmastohistoria, sivu 237
- ↑ Vegetation and climate during Weichselian ice free intervals in northern Sweden – interpretations from fossil and modern pollen records Martina Hättestrand Department of Physical Geography and Quaternary Geology, Stockholm University, Sweden, 2008, s. 24
- ↑ Tage Nilsson,, The Pleistocene, s. 258