Moskovan elokuvajuhlat
Moskovan kansainväliset elokuvajuhlat (engl. Moscow International Film Festival, lyh. MIFF, ven. Моско́вский междунаро́дный кинофестива́ль) on Venäjän pääkaupungissa Moskovassa vuosittain kesä-heinäkuussa pidettävä elokuvafestivaali. Se järjestettiin ensi kerran vuonna 1935, jolloin tuomaristoa johti Sergei Eisenstein. Tapahtuma jäi yksittäiseksi, kunnes vuodesta 1959 festivaalia alettiin järjestää säännöllisesti joka toinen vuosi, vuorovuosin Tšekkoslovakiassa pidettyjen Karlovy Varyn elokuvajuhlien kanssa. Neuvostoliiton hajottua ja Tšekkoslovakian jakauduttua molemmat festivaalit muuttuivat jokavuotisiksi.[1]
Moskovan elokuvajuhlilla on ollut suuri merkitys monien elokuvantekijöiden kansainväliselle uralle; heitä ovat muiden muassa Aki Kaurismäki, Krzysztof Kieślowski, Humberto Solás, István Szabó ja Kaneto Shindō.[1]
1980-luvun alkupuolella Moskovan elokuvajuhlia kuvattiin esitysmäärältään maailman suurimmiksi: kilpailusarjan lisäksi eri esityspaikoissa näytettiin aamusta iltaan lastenelokuvia, lyhytelokuvia ja uutuuselokuvia eri maista.[2]
Suomalaisia Moskovan festivaaleilla muokkaa
Vuonna 2005 tuomariston erikoispalkinnon sai Aku Louhimiehen ohjaama Paha maa.[3] Moskovan festivaalin kansainväliseen kilpailusarjaan on valittu suomalaiselokuvista myös ainakin Matti Kassilan Punainen viiva (1959), Edvin Laineen Akseli ja Elina (1970)[4], Mika Kaurismäen Klaani – tarina Sammakoitten suvusta (1985)[5], Christian Lindbladin Ripa ruostuu (1993)[6], Paul-Anders Simman Sagojogan ministeri (1997)[7], Olli Saarelan Rukajärven tie (1999)[8], Saara Saarelan Hengittämättä ja nauramatta (2002)[9], Jörn Donnerin Armi elää! (2015)[10] ja Visa Koiso-Kanttilan Kaiken se kestää (2017)[11].
Vuonna 2019 Tommi Korpela palkittiin Moskovassa parhaasta miespääosasta elokuvassa Tyhjiö.[12]
Vuosina 2007–2009 Moskovan elokuvajuhlien johtajana toimi suomalainen Kirsi Tykkyläinen.[13]
Palkinnot muokkaa
Pääpalkinnon lisäksi Moskovan elokuvajuhlilla jaetaan tuomariston erikoispalkintoja sekä elokuvanäyttelijöille myönnettäviä, Konstantin Stanislavskin mukaan nimettyjä Stanislavski-palkintoja.
Pääpalkinto muokkaa
Moskovan elokuvajuhlien pääpalkinto on nykyisin Kultainen Pyhän Yrjön palkinto, joka mukailee Moskovan vaakunaa. Alun perin pääpalkinto tunnettiin nimellä Grand Prix, sitten Kultainen palkinto.
Grand Prix (1959–1967) muokkaa
- 1959: Sudba Cheloveka (Sergei Bondartšuk, Neuvostoliitto)
- 1961: Alaston saari (Kaneto Shindō, Japani) ja Kirkas taivas (Grigori Tšuhrai, Neuvostoliitto)
- 1963: 8½ (Federico Fellini, Italia)
- 1965: Sodan ja rauhan alkuosat (Sergei Bondartšuk) ja 20 tuntia (Zoltán Fábri, Unkari)
- 1967: Lehtimies (Sergei Gerasimov, Neuvostoliitto) ja Isän varjossa (István Szabó, Unkari)
Kultainen palkinto (1969–1987) muokkaa
- 1969: Lucia (Humberto Solás, Kuuba); Rakkautta sisilialaisittain (Pietro Germi, Italia–Ranska); ja Kunnes maanantai tulee (Stanislav Rostotski, Neuvostoliitto)
- 1971: Puuttuvat todisteet (Damiano Damiani, Italia); Okinawan veriset päivät (Kaneto Shindō, Japani); ja Mustalla merkitty valkea lintu (Juri Iljenko, Neuvostoliitto)
- 1973: Suloinen sana – vapaus (Vytautas Žalakevičius, Neuvostoliitto); ja Obich (Ludmil Staikov, Bulgaria)
- 1975: Luvattu maa (Andrzej Wajda, Puola); Dersu Uzala (Akira Kurosawa, Neuvostoliitto–Japani); ja Mehän rakastimme toisiamme niin paljon (Ettore Scola, Italia)
- 1977: Az ötödik pecsét (Zoltán Fábri, Unkari); El puente (Juan Antonio Bardem, Espanja); ja Haukka (Georgi Daneliya, Neuvostoliitto)
- 1979: Kristus pysähtyi Eboliin (Francesco Rosi, Italia–Ranska); Siete días de enero (Juan Antonio Bardem, Espanja–Ranska); ja Amatööri (Krzysztof Kieślowski, Puola)
- 1981: O Homem que Virou Suco (João Batista de Andrade, Brasilia); The Abandoned Field: Free Fire Zone (Nguyen Hong Shen, Vietnam); ja Teheran 43 (Aleksandr Alov, Vladimir Naumov, Neuvostoliitto)
- 1983: Amok (Souheil Ben-Barka, Marokko–Guinea–Senegal); Alsino, poika joka tahtoi lentää (Miguel Littín, Nicaragua-Kuuba-Meksiko-Costa Rica) ja Vassa (Gleb Panfilov, Neuvostoliitto)
- 1985: Tule ja katso (Elem Klimov, Neuvostoliitto); Sotilaan tarina (Norman Jewison, Yhdysvallat); ja The Descent of the Nine (Christos Shopakhas, Kreikka)
- 1987: Haastattelu (Federico Fellini, Italia)
Kultainen Pyhä Yrjö (1989–) muokkaa
- 1989: Saippuavaras (Italia, ohj. Maurizio Nichetti)
- 1991: Spotted Dog Running at the Edge of the Sea (Neuvostoliitto–Saksa, ohj. Karen Gevorkian)
- 1993: Me Ivan, You Abraham (France-Belarus, dir. Yolande Zauberman)
- 1995: ei jaettu
- 1997: Marvinin tyttäret (Jerry Zaks, Yhdysvallat)
- 1999: Ikitai (Kaneto Shindō, Japani)
- 2000: Elämä lyhyt, kuolema pitkä (Krzysztof Zanussi, Puola)
- 2001: The Believer (Henry Bean, Yhdysvallat)
- 2002: Resurrezione (Paolo ja Vittorio Taviani, Italia)
- 2003: The End of a Mystery (Miguel Hermoso, Italia–Espanja)
- 2005: Avaruuden ennakkoaavistus (Aleksei Utshitel, Venäjä)
- 2008: Niin yksinkertaista (Sayed Reza Mir-Karimi, Iran) elokuvalla [14]
Stanislavski-palkinto muokkaa
- 2001: Jack Nicholson
- 2002: Harvey Keitel
- 2003: Fanny Ardant
- 2004: Meryl Streep
- 2005: Jeanne Moreau
- 2006: Gérard Depardieu
- 2007: Daniel Olbrychski
- 2008: Isabelle Huppert
- 2009: Oleg Jankovski (postuumisti)
- 2010: Emmanuelle Béart
- 2011: Helen Mirren
- 2012: Catherine Deneuve
- 2013: Ksenija Rappoport
- 2014: Inna Tšurikova
- 2015: Jacqueline Bisset
- 2016: Marina Nejolova
Lähteet muokkaa
- ↑ a b History MIFF (Internet Archive). Arkistoitu 16.1.2013. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Mikael Fränti: Helsingin Sanomat, 16.7.1983, s. 13. [ç Näköislehden etusivu (tilaajille)].
- ↑ Louhimiehen Paha maa palkittiin Moskovan elokuvajuhlilla 26.06.2005. MTV3. Arkistoitu 23.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Suomen tuotteliaimmat elokuvaohjaajat Elokuvauutiset. 11.04.2018. Viitattu 24.4.2018.
- ↑ Helena Ylänen: Moskovan elokuvajuhlat käynnissä. Pääsarjassa 43 elokuvaa. Helsingin Sanomat, 6.7.1985, s. 16. Näköislehden etusivu (tilaajille).
- ↑ Christian Lindbladin Ripa ruostuu kilpailee Moskovan elokuvajuhlilla Helsingin Sanomat. 2.7.1993. Viitattu 24.4.2018.
- ↑ Markkanen Kristiina: Sagojogan ministeri saapui Moskovaan. Venäläinen elokuvayleisö ja tiukat kriitikot ilahtuivat uudesta suomalaisesta elokuvasta Helsingin Sanomat. 24.7.1997. Viitattu 24.4.2018. (Tilaajille.)
- ↑ Pilvikki Kause: Rukajärven tie herätti ristiriitaisia tunteita venäläisyleisössä Helsingin Sanomat. 24.7.1999. Viitattu 24.4.2018.
- ↑ Saara Saarelan esikoiselokuva kilpailee Moskovassa Helsingin Sanomat. 24.6.2002. Viitattu 24.4.2018. (Tilaajille.)
- ↑ Donnerin elokuva Armi elää! kilpailee Moskovan elokuvajuhlilla MTVuutiset.fi. 20.5.2015. Viitattu 10.11.2019.
- ↑ Oululainen tiernapoikaperinne näyttäytyy Moskovan elokuvajuhlilla Kaleva.fi. 14.6.2017. Arkistoitu 25.4.2018. Viitattu 24.4.2018.
- ↑ Natri, Santtu: Tommi Korpela voitti parhaan miespääosan palkinnon Moskovan elokuvajuhlilla Yle Uutiset. 26.4.2019. Viitattu 26.4.2019.
- ↑ Veli-Pekka Lehtonen: Elokuvasäätiön Tykkyläinen matkalla Moskovan elokuvajuhlien johtoon Helsingin Sanomat. 21.4.2007. Viitattu 24.4.2018. (Tilaajille.)
- ↑ Moskovan elokuvajuhlien pääpalkinto Iraniin Yle Uutiset. 29.6.2008. Viitattu 22.4.2018.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Moskovan elokuvajuhlat Wikimedia Commonsissa
