Mauno Isola

Mauno Isola (22. syyskuuta 1889 Hausjärvi – 17. huhtikuuta 1945 Riihimäki) oli suomalainen maanviljelijä ja joululaulun Me käymme joulun viettohon sanoittaja.

Mauno Isola kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta vuonna 1910 ja aloitti sen jälkeen opinnot Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa tähtäimessään agronomin tutkinto. Lupaavasti alkaneet opinnot keskeytyivät Maunon isän yllättävään kuolemaan vuonna 1914, jolloin pojan oli palattava kotiin ja otettava kotitilan johtaminen käsiinsä.

Mauno Isola omisti Isolan kartanon Riihimäen Arolammin kylässä. Hän harrasti runojen kirjoittamista ja musiikkia ja oli opiskeluaikanaan jäsenenä Ylioppilaskunnan Laulajissa, jossa hän lauloi toista tenoria, ja vuodesta 1926 helsinkiläisessä Laulu-Miehet -mieskuorossa. Vuonna 1933 Isola näytti kirjoittamiaan jouluaiheisia runoja kuoron uudelle johtajalle maisteri Martti Turuselle. Yksi runoista oli nimeltään Me käymme joulun viettohon ja tämän runon Turunen sävelsi vuonna 1934.

Laulu Me käymme joulun viettohon kertoo vertauskuvallisesti siitä, kuinka joulun sanoma, Jeesus-lapsen syntymä, jää huomaamatta joulun kaupallisuuden keskellä; "laps' hankeen hukkuu, unhoittuu". On mielenkiintoinen sattuma, että tasan 20 vuotta laulun säveltämisen jälkeen, joulun alla 1954, pilapiirtäjä Kari Suomalainen julkaisi Helsingin Sanomissa puhuttelevan piirroksen Joulukatu. Siinä Aleksanterinkadun varrella porttikäytävässä seisova Jeesus on vain kuokkavieraana omissa syntymäpäiväkesteissään.

Isolan muista runoista on lisäksi rehtori Matti Nikunen säveltänyt viisi rakkausrunoa Arolampi-yksinlaulusarjaksi vuonna 1999.

Mauno Isola oli vuodesta 1916 naimisissa Toini Pätiälän kanssa. He olivat tutustuneet Rautajärven kartanossa Luopioisissa Isolan suorittaessa siellä opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua. Heidän tyttäriänsä olivat kuvaamataidon opettaja, näytelmäkirjailija Irma Airisto ja tekstiilisuunnittelija, taiteilija Maija Isola.