Martti Turunen (kuoronjohtaja)

Martti Johannes Turunen alias ”Pyssy” (11. elokuuta 1902 Viipuri – 29. huhtikuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen kuoronjohtaja ja säveltäjä.

Martti Turunen YL:n 70-vuotisjuhlakonsertissa vuonna 1953.

Henkilöhistoria

Turusen vanhemmat olivat muusikko, vahtimestari Matti Turunen ja Ida Sofia Tuovinen, naimisissa hän oli Irene Anna Maria Inarin kanssa. Ylioppilaaksi Turunen tuli 1922 ja opiskeli Viipurin Orkesterikoulussa ja helsingin konservatoriossa. Helsingin kauppakorkeakoulusta hän valmistui ekonomiksi 1928 ja Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi 1930. Hän suoritti myös Helsingin kirkkomusiikkiopiston päästötutkinnon vuonna 1937. Musiikkiuransa Turunen aloitti Viipurin musiikkiopistossa Boris Sirpon viuluoppilaana. Hän johti muun muassa Ylioppilaskunnan Laulajia (1931–1959), Mieskuoro Laulu-Miehiä (1933–1968) ja Suomen Laulua (1946–1967). Hän opetti Sibelius-Akatemiassa kuoronjohtoa 1930–1957. Turunen toimi Suomen musiikkilehden päätoimittajana 1931–1932 ja Musiikkitiedon vuodesta 1933. Professorin arvonimen hän sai vuonna 1958.

Turusella oli useita musiikkialan järjestötehtäviä. Hän toimi vuosina 1931–1969 Teoston johtajana, vuosina 1945–1969 Suomen Säveltäjät ry:n taloudenhoitajana, vuosina 1948–1958 Nuoren Voiman Liiton ylijohtajana ja vuosina 1956–1971 Sulasolin puheenjohtajana.

Turunen on haudattu Joensuun hautausmaalle Joensuuhun.

Tuotanto

Turusen sävellystuotantoon kuuluu muun muassa kantaatteja sekä noin 50 kuorolaulua ja noin 70 yksinlaulua, piano- ja viulukappaleita ja orkesterisävellyksiä, samoin kuin laulusarjoja kuten Kirjekyyhkynen ja Kansa korpien. Hänen suosituimpiin yksittäisiin laulusävellyksiinsä kuuluvat Aleksis Kiven runoon sävelletty yksinlaulu Sunnuntai ja Mauno Isolan runoon sävelletty joululaulu Me käymme joulun viettohon.

Lähteet

• Barbara B. Hong: Historical Dictionary of the Music and Musicians of Finland. Greenwood, 1997. ISBN 0313277281. (englanniksi)