Maitorasva
 |
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli kaipaa tasapainotusta. Tunnetusti toisenlaisia tutkimustuloksia on enemmän. |
Maitorasva on lehmänmaidosta peräisin olevaa voin ja monen muun maitotuotteen sisältämää ravintorasvaa. Maidossa on kaikista tunnetuista luontaisista rasvoista monipuolisin rasvahappokoostumus, sillä se sisältää yli 400 eri rasvahappoa[1].
Maitorasvaa arvostettiin aiemmin niin paljon, että rasvaisesta maidosta maksettiin tuottajille enemmän kuin vähemmän rasvaa sisältävästä.Tämä alkoi kuitenkin muuttua 1970-luvulla.[2]
Maitorasvassa on poikkeuksellisen paljon tyydyttynyttä rasvaa ja erittäin vähän monityydyttymätöntä rasvaa. Palmitiinihappo, steariinhappo ja myristiinihappo ovat maitorasvan runsaslukuisimmat tyydyttyneet rasvat ja oleiinihappo sen runsaslukuisin kertatyydyttynyt rasva. Maitorasvan monityydyttymättömät rasvat muodostuvat linolihaposta ja alfalinoleenihaposta.[3]
| Maitorasvan rasvahappoprofiili[4] | |
| Tyydyttyneet rasvahapot | 66 % |
| Kertatyydyttymättömät rasvahapot (transrasvat pois lukien) | 26 % |
| Monityydyttymättömät rasvahapot (transrasvat pois lukien) | 3 % |
| Luonnolliset transrasvat | 4 % |
Maitorasvan tarkka rasvahappokoostumus riippuu lehmän ravinnosta ja vaihtelee vuodenajasta toiseen[5]. Palmitiinihappo muodosti eräässä tutkimuksessa 28 prosenttia maidon tyydyttyneistä rasvoista ja seuraavana tulivat oleiinihappo (22 %), steariinihappo (12 %) ja myristiinihappo (11 %)[6].
Terveysvaikutukset muokkaa
Voi sisältää 3-4 prosenttia voihappoa eli butyraattia[7], joka uudistaa suoliston pintasolukkoa [8] ja vähentää kasvainten muodostumista[9]. Esimerkiksi Crohnin tautia ja haavaista paksusuolitulehdusta potevien ulosteissa on tavallista vähemmän voihappoa[10].
Vuonna 2021 julkaistun 18 tutkimusta kattavan tieteellisen tutkimusyhteenvedon mukaan sillä kolmanneksella, joka nauttii eniten maitorasvaa, esiintyy 13 prosenttia vähemmän sydän- ja verisuonitauteja kuin vähiten maitorasvaa nauttivalla kolmanneksella. Tuloksessa otettiin huomioon, että osanottajat poikkesivat toisistaan liikunnan määrän, tupakoinnin ja koulutuksen sekä sydän ja verisuonitautien ja diabeteksen suhteen. Maitorasvan saantimäärät määritettiin suoraan osanottajien verinäytteistä.[11]
Vuonna 2020 julkaistussa iranilaistutkimuksessa havaittiin, että sillä väestöpuolikkaalla, jonka veressä esiintyi enemmän maidon transrasvoja, oli 15 prosenttia pienempi riski sairastua haimasyöpään kuin vähemmän kyseisiä rasvoja omanneella väestöpuolikkaalla[12].
Maitorasva sisältää runsaasti hyvin imeytyvää menakinonia eli K2-vitamiinia[13], jonka runsas saanti pidentää elinikää, ehkäisee sepelvaltimotautia ja parantaa luuston terveyttä[14].
Lähteet muokkaa
- ↑ Fatty acids in bovine milk fat. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2596709/
- ↑ National Research Council (US) Board on Agriculture and Renewable Resources: The Consumer's Desire for Animal Products. National Academies Press (US), 1976. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.11.2023). en
- ↑ Fatty acid composition of fats. https://bmjopen.bmj.com/content/bmjopen/8/3/e020167/DC2/embed/inline-supplementary-material-2.pdf?download=true
- ↑ Fatty acid composition of fats. https://bmjopen.bmj.com/content/bmjopen/8/3/e020167/DC2/embed/inline-supplementary-material-2.pdf?download=true
- ↑ Maitorasvan koostumus on monipuolinen ja muutettavissa Maito ja terveys. Arkistoitu 16.12.2021. Viitattu 16.12.2021.
- ↑ https://bmjopen.bmj.com/content/bmjopen/8/3/e020167/DC2/embed/inline-supplementary-material-2.pdf?download=true
- ↑ dminich: The Benefits of Butter: A Rich Source of Butyrate | Deanna Minich deannaminich.com. Arkistoitu 12.12.2022. Viitattu 12.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Roberto Berni Canani, Margherita Di Costanzo, Ludovica Leone, Monica Pedata, Rosaria Meli, Antonio Calignano: Potential beneficial effects of butyrate in intestinal and extraintestinal diseases. World Journal of Gastroenterology : WJG, 28.3.2011, 17. vsk, nro 12, s. 1519–1528. PubMed:21472114. doi:10.3748/wjg.v17.i12.1519. ISSN 1007-9327. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Suolistomikrobit ja niiden merkitys terveydelle www.duodecimlehti.fi. Viitattu 15.8.2022.
- ↑ Suolistomikrobit ja niiden merkitys terveydelle www.duodecimlehti.fi. Viitattu 15.8.2022.
- ↑ Kathy Trieu, Saiuj Bhat, Zhaoli Dai, Karin Leander, Bruna Gigante, Frank Qian: Biomarkers of dairy fat intake, incident cardiovascular disease, and all-cause mortality: A cohort study, systematic review, and meta-analysis. PLOS Medicine, 21.9.2021, nro 18, s. e1003763. PubMed:34547017. doi:10.1371/journal.pmed.1003763. ISSN 1549-1676. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Neda Ghamarzad Shishavan, Ashraf Mohamadkhani, Sadaf Ghajarieh Sepanlou, Sahar Masoudi, Maryam Sharafkhah, Hossein Poustchi: Circulating plasma fatty acids and risk of pancreatic cancer: Results from the Golestan Cohort Study. Clinical Nutrition, 15.9.2020, nro 0. doi:10.1016/j.clnu.2020.09.002. ISSN 0261-5614. Artikkelin verkkoversio. English
- ↑ LJ Schurgers, C Vermeer: Determination of phylloquinone and menaquinones in food. Effect of food matrix on circulating vitamin K concentrations. Haemostasis, 2000, 30. vsk, nro 6, s. 298–307. PubMed:11356998. doi:10.1159/000054147. ISSN 0301-0147. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Ilari Paakkari: K-vitamiini: koagulaatiosta kalkkiutumiseen www.duodecimlehti.fi. Viitattu 2.4.2020.