Wikipedia

Monityydyttymätön rasvahappo

Monityydyttymättömät rasvahapot (PUFA) ovat varsinkin kasvirasvoissa esiintyviä rasvahappoja, joiden hiiliketjussa on vähintään kaksi kaksoissidosta. Jokaista kaksoissidosta kohti molekyylissä on kaksi vetyatomia vähemmän kuin vastaavassa tyydyttyneessä rasvahapossa, jossa on yhtä monta hiiliatomia.[1]

Linolihappo

Kaksoissidosten määrä, sijainti ja konfiguraatio määrittelevät rasvahapon fysikaaliset ominaisuudet[1]. Monityydyttyneet rasvahapot esimerkiksi hapettuvat herkemmin kuin tyydyttyneet ja yksittäistyydyttymättömät[2].

Luonnon rasvahapoissa kaksoissidokset ovat yleensä cis-muotoa. Cis-muotoinen kaksoissidos aiheuttaa rasvahapon hiiliketjuun mutkan, mutta trans-muotoinen kaksoissidos on suora. Mitä enemmän rasvahapossa on kaksoissidoksia, sitä alempi on sen sulamispiste.

Välttämättömät n-3- ja n-6-sarjan rasvahapot kuuluvat monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Välttämättömät n-3-sarjan rasvahappot ovat alfalinoleenihappo (ALA) ja n-6-sarjan rasvahappo linolihappo. Linolihappo on ihmisravinnon yleisin tyydyttymätön rasvahappo[3]. Linoli- ja alfalinoleenihappo muuntuvat kudoksissa 20- ja 22-hiilisiksi eli pitkiksi ja korkeasti tyydyttymättömiksi rasvahapoiksi (engl. highly unsaturated fatty acid, HUFA)[4].

Toinen nimitys monityydyttymättömille rasvoille on polytyydyttymättömät rasvahapot.

Saantisuositukset muokkaa

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuoden 1987 ravitsemussuosituksissa painotettiin monityydyttymättömien rasvahappojen saannin tärkeyttä[5]. Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksella suositeltiin kuitenkin kuusi vuotta myöhemmin, että monityydyttymättömien rasvahappojen saanti olisi enintään kolmannes nautitun kokonaisrasvan määrästä. Tämä johtui siitä, että ne hapettuvat helpommin ja niiden runsaan saannin on havaittu vähentävän HDL-kolesterolin määrää[6]. Monityydyttymättömät rasvahapot lisäävät myös E-vitamiinin tarvetta[7].

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee, että monityydyttämättömien rasvahappojen osuus energiansaannista olisi aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla 5–10 prosenttia, josta n-3-rasvahappojen osuuden tulisi olla 1 prosentti. Alle 2-vuotiaiden suositussaanti vaihteli iän mukaan.[8] Tämä vastaa 2500 kilokalorin ruokavaliolla 14-28 grammaa monityydyttymättömiä rasvahappoja.[9] Yhdysvaltojen ravitsemussuosituksissa kehotetaan nauttimaan runsaasti monityydyttymätöntä rasvaa[10].

Saanti muokkaa

Maapallon asukkaat saivat vuonna 2015 keskimäärin kuusi prosenttia energiastaan monityydyttämättömistä omega 6-rasvahapoista. Ylivoimaisesti suurin osa tästä oli linolihappoa, jonka saanti oli 16 grammaa keskimääräisellä 2500 kalorin päivittäisellä energiansaannilla. Linolihapon keskisaanti vaihteli alueittain välillä 2,5-8 energiaprosenttia.[7]

1900-luvulla tapahtunut monityydyttymättömien rasvojen käytön lisääntyminen on kymmenkertaistanut omega-6-rasvahappojen (n-6-rasvat) määrän suhteessa omega-3-rasvahappoihin. Ihmisravinnon omega-6-rasvahappojen ja omega-3-rasvahappojen keskinäinen suhdeluku oli esihistoriallisella ajalla arviolta 1:1.[11] Länsimaiden asukkaiden omega 6 -rasvahappojen saanti on lisääntynyt niin paljon, että omega kuutosta saadaan nykyisin 12–20 enemmän kuin omega kolmosta, vaikka niiden saanti saisi olla enintään viisi kertaa suurempaa[12].

Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat monityydyttämättömiä rasvahappoja keskimäärin: naiset 10,4 g/vrk ja miehet 14,7 g/vrk eli energiasta naiset 5,7 E% ja miehet 5,9 E%. Suurimmalla osalla väestöstä saanti on suositusten mukaista. Suomalaisten monityydyttämättömistä rasvahapoista yli puolet saadaan ruokaöljystä ja margariinista. Seuraavaksi yleisin lähde on liha.[13]. Etenkin broilerin ja sian rasva sisältävät runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja[14].

Ruokaöljyjen sisältämät monityydyttymättömät rasvahapot
lähde: Fineli[15]
öljy painoprosenttia
Hampunsiemenöljy[16] 80
Auringonkukkaöljy 63
Soijaöljy 59
Maissiöljy 54
Rypsiöljy 33
Rypsiöljy, kylmäpuristettu 30,5
Oliiviiöljy, kylmäpuristettu[17] 15
Oliiviöljy 11
Palmuöljy 9,5

Äidinmaito sisältää sitä enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, mitä enemmän äiti nauttii niitä ravinnossaan. Niiden osuus ei vaikuta kuitenkaan lapsen kasvunopeuteen.[18]

Fysiologiset vaikutukset muokkaa

Suuret annokset monityydyttämättömiä rasvahappoja pienentävät sekä LDL- että HDL-hiukkasten kuljettaman kolesterolin määrää[6]. Monityydyttymättönmät rasvahapot saattavat lisäksi nostaa paljon triglyseridejä sisältävän VLDL-lipoproteiinin määrää, mikä saattaa puolestaan johtaa helposti hapettuvien pienen kokoluokan sdLDL-hiukkasten lisääntymiseen[19].

E-vitamiinin tarve lisääntyy monityydyttymättömän rasvan saannin kasvaessa sitä enemmän, mitä tyydyttymättömämpää nautittu rasva on. Esimerkiksi jokainen gramma ravinnon yleisintä monityydyttymätöntä rasvaa eli linolihappoa lisää E-vitamiinin tarvetta puolella milligrammalla. Jo keskimääräinen linolihapon saanti yli kolminkertaistaa siten E-vitamiinin tarpeen.[7]

Terveysvaikutukset muokkaa

Monet viime vuosina julkaistut tutkimukset viittaavat siihen, että monityydyttymättömien rasvojen kuumennuksen yhteydessä syntyvä HNE eli 4-hydroksinonaali (4-hydroksi-trans 2-nonenaali ta 4-hydroksi-trans-2-nonenaali on suuressa roolissa esimerkiksi metabolisen oireyhtymän, diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, neurologisten ja immunologisten sairauksien sekä korkeaan ikään liittyvien rappeumasairauksien synnyssä[20].

Kuolleisuus muokkaa

Vuonna 2016 julkaistussa satunnaistetussa yhdysvaltalaisessa lähes 2 400 osanottajan kaksoissokkotutkimuksessa havaittiin, että tyydyttyneen rasvan vaihtaminen runsaasti monityydyttymätöntä linolihappoa sisältävään maissiöljyyn ja siitä valmistettuun margariiniin lisäsi koehenkilöiden kuolleisuutta. Tuloksen merkityksen arviointia vaikeuttaa kuitenkin se tosiasia, että aineisto oli kerätty vuosina 1968-73, jolloin neljännes margariinien rasvoista koostui terveydelle haitallisista teollisista transrasvoista.[21][22][23]

Sydänterveys muokkaa

Monityydyttymättömien teollisten transrasvojen on todettu lisäävän merkittävästi sydäntautien riskiä[24]. Vuonna 2004 julkaistussa naisilla tehdyssä suomalaistutkimuksessa havaittiin, että monityydyttymättömän rasvan lisääminen lisäsi sydänterveydelle haitallista hapettunutta LDL-kolesterolia[25].

Väestötutkimuksissa on havaittu, että veren HUFA:n kokonaismäärän suhteessa omega-6-peräiseen HUFA:an pitäisi olla korkeintaan 1/2:een optimaalisen sydänterveyden kannalta. HUFA-rasvahapot ovat linoli- ja alfalinoleenihapoista muodostuvia korkeasti tyydyttymättömiä rasvahappoja. Tämä saavutetaan joko vähentämällä ravinnon omega 6 -rasvahappojen määrää tai lisäämällä omega 3 -rasvahappojen määrää.[4]

Rasvamaksa muokkaa

Vuonna 2021 julkaistussa kiinalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten monityydyttymättömiä rasvahappoja nauttivalla väestöneljänneksellä esiintyy yli kolme kertaa enemmän ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa kuin vähiten nauttivilla. Riski alkaa lisääntyä voimakkaasti päiväsaannin ylittäessä 19 grammaa. Tutkimuksen osanottajamäärä oli 1068 henkeä ja rasvamaksan muut riskitekijät vakioitiin.[26]

Haimasyöpä muokkaa

Vuonna 2020 julkaistussa iranilaistutkimuksessa havaittiin, että se väestökolmannes, jonka veressä oli eniten monityydyttymättömiä rasvahappoja, sairastui haimasyöpään lähes neljä kertaa useammin kuin se kolmannes, joiden veressä oli vähiten monityydyttymätöntä rasvaa[27].

Luuston terveys muokkaa

Vuonna 2018 julkaistussa väestötutkimuksessa havaittiin, että monityydyttymättömien rasvahappojen nauttiminen lisäsi luuntiheyttä noin 60 gramman päiväannokseen asti. Jos saanti oli tätä suurempaa, luuntiheys alkoi laskea.[28]

Muut sairaudet muokkaa

Monityydyttymättömässä ruokaöljyssä uppopaistetun ruoan runsasta nauttimista pidetään yhtenä merkittävimmistä kakkostyypin diabeteksen ja Alzheimerin taudin riskiä lisäävistä tekijöistä[29].

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Irene Jaakkola: RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS, s. 16. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU, 2012.
  2. ↑ Yuan Zhuang, Jun Dong, Xiaomei He, Junping Wang, Changmo Li, Lu Dong, Yan Zhang, Xiaofei Zhou, Hongxun Wang, Yang Yi, Shuo Wang: Impact of Heating Temperature and Fatty Acid Type on the Formation of Lipid Oxidation Products During Thermal Processing. Frontiers in Nutrition, 2022, 9. vsk. doi:10.3389/fnut.2022.913297/full. ISSN 2296-861X. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ Use of dietary linoleic acid for secondary prevention of coronary heart disease and death: Evaluation of recovered data from the Sydney Diet Heart Study and updated meta-analysis February 2013BMJ Clinical Research 346. https://www.researchgate.net/publication/235406046_Use_of_dietary_linoleic_acid_for_secondary_prevention_of_coronary_heart_disease_and_death_Evaluation_of_recovered_data_from_the_Sydney_Diet_Heart_Study_and_updated_meta-analysis
  4. ↑ a b Bill Lands: Highly unsaturated fatty acids (HUFA) mediate and monitor food’s impact on health. Prostaglandins & Other Lipid Mediators, 1.11.2017, 133. vsk, s. 4–10. doi:10.1016/j.prostaglandins.2017.05.002. ISSN 1098-8823. Artikkelin verkkoversio. en
  5. ↑ Tältä näyttivät ensimmäiset suomalaiset ravitsemussuositukset – vertaa! Studio55.fi. 4.2.2014. Viitattu 6.3.2021.
  6. ↑ a b Montako kaksoissidosta pitää ravinnon rasvahapoissa olla? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 7.3.2021.
  7. ↑ a b c Daniel Raederstorff, Adrian Wyss, Philip C. Calder, Peter Weber, Manfred Eggersdorfer: Vitamin E function and requirements in relation to PUFA. The British Journal of Nutrition, 28.10.2015, 114. vsk, nro 8, s. 1113–1122. PubMed:26291567. doi:10.1017/S000711451500272X. ISSN 0007-1145. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset – ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Arkistoitu 19.3.2013. Viitattu 10.10.2008.
  9. ↑ NORDIC NUTRITION RECOMMENDATIONS 2023 / INTEGRATING ENVIRONMENTAL ASPECTS pub.norden.org. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  10. ↑ Nina Teicholz: A short history of saturated fat: the making and unmaking of a scientific consensus. Current Opinion in Endocrinology, Diabetes and Obesity, 2023-02, 30. vsk, nro 1, s. 65. doi:10.1097/MED.0000000000000791. ISSN 1752-296X. Artikkelin verkkoversio. en-US
  11. ↑ Jakob S. Hamilton, Eric L. Klett: Linoleic acid and the regulation of glucose homeostasis: A review of the evidence. Prostaglandins, Leukotrienes and Essential Fatty Acids, 1.12.2021, 175. vsk, s. 102366. doi:10.1016/j.plefa.2021.102366. ISSN 0952-3278. Artikkelin verkkoversio. en
  12. ↑ Corinne Joffre: Polyunsaturated Fatty Acid Metabolism in the Brain and Brain Cells. IntechOpen, 2019-08-26. ISBN 978-1-83962-511-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.11.2021). en
  13. ↑ Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Arkistoitu 7.6.2011. Viitattu 10.10.2008.
  14. ↑ Ravintotekijä - Fineli fineli.fi. Viitattu 7.3.2024.
  15. ↑ Eniten ja vähiten sisältävät elintarvikkeet, Rasvahapot monityydyttymättömät, Fineli
  16. ↑ Hempseed as a nutritional resource: An overview, Springer link
  17. ↑ Oliiviöljy (extra virgin), 1000 ml
  18. ↑ Tutkimus: Äidin paino on yhteydessä rasvan laatuun äidinmaidossa | Ruokatieto Yhdistys www.ruokatieto.fi. Arkistoitu 26.6.2022. Viitattu 12.3.2022.
  19. ↑ Sally Chiu, Paul T. Williams, Ronald M. Krauss: Effects of a very high saturated fat diet on LDL particles in adults with atherogenic dyslipidemia: A randomized controlled trial. PLoS ONE, 6.2.2017, nro 2. PubMed:28166253. doi:10.1371/journal.pone.0170664. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio.
  20. ↑ Himangshu Sonowal, Kota V. Ramana: 4-Hydroxy-Trans-2-Nonenal in the Regulation of Anti-Oxidative and Pro-Inflammatory Signaling Pathways. Oxidative Medicine and Cellular Longevity, 2019, 2019. vsk, s. 5937326. PubMed:31781341. doi:10.1155/2019/5937326. ISSN 1942-0994. Artikkelin verkkoversio.
  21. ↑ Christopher E. Ramsden, Daisy Zamora, Sharon Majchrzak-Hong, Keturah R. Faurot, Steven K. Broste, Robert P. Frantz: Re-evaluation of the traditional diet-heart hypothesis: analysis of recovered data from Minnesota Coronary Experiment (1968-73). BMJ, 12.4.2016, nro 353, s. i1246. PubMed:27071971. doi:10.1136/bmj.i1246. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. en
  22. ↑ Rajiv Chowdhury ym.: Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk. Annals of Internal Medicine, 18.3.2014, nro 6. doi:10.7326/m13-1788. ISSN 0003-4819. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  23. ↑ Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006. Kuvaesitys. (englanniksi)
  24. ↑ Transrasvat syynä 50 000 ihmiseen kuolemaan EU:ssa 20.1.2008. Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 13.2.2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  25. ↑ Marja-Leena Silaste, Maire Rantala, Georg Alfthan, Antti Aro, Joseph L. Witztum, Y. Antero Kesäniemi: Changes in Dietary Fat Intake Alter Plasma Levels of Oxidized Low-Density Lipoprotein and Lipoprotein(a). Arteriosclerosis, Thrombosis, and Vascular Biology, 1.3.2004, nro 24, s. 498–503. doi:10.1161/01.ATV.0000118012.64932.f4. Artikkelin verkkoversio.
  26. ↑ Yong Xie, Huan Tian, Bin Xiang, Ding Li, Jian Liu, Zhuoyan Cai, Yuzhou Liu, Hua Xiang: Total polyunsaturated fatty acid intake and the risk of non-alcoholic fatty liver disease in Chinese Han adults: a secondary analysis based on a case–control study. BMC Gastroenterology, 30.11.2021, 21. vsk, nro 1, s. 451. PubMed:34847883. doi:10.1186/s12876-021-02039-2. ISSN 1471-230X. Artikkelin verkkoversio.
  27. ↑ Neda Ghamarzad Shishavan, Ashraf Mohamadkhani, Sadaf Ghajarieh Sepanlou, Sahar Masoudi, Maryam Sharafkhah, Hossein Poustchi: Circulating plasma fatty acids and risk of pancreatic cancer: Results from the Golestan Cohort Study. Clinical Nutrition, 15.9.2020, nro 0. doi:10.1016/j.clnu.2020.09.002. ISSN 0261-5614. Artikkelin verkkoversio. English
  28. ↑ Ze-Bin Fang, Gao-Xiang Wang, Gui-Zhang Cai, Peng-Xiang Zhang, De-Liang Liu, Shu-Fang Chu, Hui-Lin Li, Hing-Xia Zhao: Association between fatty acids intake and bone mineral density in adults aged 20–59: NHANES 2011–2018. Frontiers in Nutrition, 2023, 10. vsk. doi:10.3389/fnut.2023.1033195/full#tab2. ISSN 2296-861X. Artikkelin verkkoversio.
  29. ↑ Tetsumori Yamashima, Tsuguhito Ota, Eishiro Mizukoshi, Hiroyuki Nakamura, Yasuhiko Yamamoto, Mitsuru Kikuchi: Intake of ω-6 Polyunsaturated Fatty Acid-Rich Vegetable Oils and Risk of Lifestyle Diseases. Advances in Nutrition, {{{Vuosi}}}. doi:10.1093/advances/nmaa072. Artikkelin verkkoversio. en

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Monityydyttymätön_rasvahappo&oldid=22318966”