Luettelo Riihimäen puistoista sisältää Riihimäen kaupungin alueella sijaitsevat puistot, leikkipuistot, koirapuistot, liikuntapuistot, kuntopolut, luonnonpuistot ja luonnonsuojelualueet.
Hyrian edustalla sijaitseva pieni puisto, jossa on kukkaistutuksia. Paikalla sijaitsee myös kuvanveistäjä Lauri Leppäsen veistämä patsas Aseseppä vuodelta 1971.
Peltosaaren koilliskulmassa sijaitseva puistoalue. Puiston keskellä on lampi, jonne virtaa vesi läheisestä Vantaanjoesta. Puistossa on penkkejä, kalastuspaikka sekä puinen silta. Lammessa on myös suihkulähde. Paikalle avattiin kesäkuussa 1926 uimala, joka oli suosittu käyntikohde 1940-1950-luvuilla. Vuonna 1956 Urheilupuistoon valmistunut uimala kuitenkin korvasi tämän uimalan, joka oli uimareiden tarpeen riittämätön. Puisto on nimetty Saksassa sijaitsevan Bad Segebergin kaupungin mukaan, joka on ollut yksi Riihimäen ystävyyskaupungeista vuodesta 1954 lähtien.
Peltosaaressa sijaitseva puistikkoalue, jonka pohjoispuolella sijaitsee Peltosaaren tori. Puisto on nimetty Venäjällä sijaitsevan Gus-Hrustalnyin, joka on ollut yksi Riihimäen ystävyyskaupungeista vuodesta 1960 lähtien, mukaan.
Riihimäen kaupungin keskustassa sijaitseva puisto. Puisto tunnettiin alun perin Keskuspuistona, mutta se nimettiin syksyllä 2019 uudelleen jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosen mukaan. Kaupunki halusi nimeämisellä kunnioittaa Jalosen saavutuksia jääkiekonmaailmassa, joihin kuuluu mm. vuoden 2019 maailmanmestaruus. Puiston pohjoisosassa on lampi, jonka saarelle pääsee kiviaskelmia pitkin. Puistossa on myös suosittu leikkipuisto, piknikpöytä, penkkejä ja avointa nurmialuetta.
Petsamossa, Uramon koulun tuntumassa sijaitseva puisto. Puiston keskellä on lampi ja penkki. Puistossa on myös kuvanveistäjä Armas Hutrin veistämä patsas Kurki vuodelta 1969.
Riihimäen keskuskirkon tuntumassa sijaitseva puisto. Puistossa on penkkejä sekä kuvanveistäjä Jyrki Sailon veistämä pronssinen patsas Kalapoika. Patsas on myös suihkulähde ja talveksi se varastoidaan sisätiloihin.
Hämeenkadun ja Valtakadun risteyksessä sijaitseva kolmionmuotoinen puisto. Puistossa on penkkejä ja keskellä kukkaistutuksien ympäröimä suihkulähdeallas, joka on toiminnassa kesäkautena.
Riihimäen keskustassa, Västäräkki-talon tuntumassa sijaitseva pieni puisto, jossa on penkkejä, kukkaistutuksia sekä kuvanveistäjä Jyrki Sailon veistämä patsas Lapsenlikka.
Riihimäen vanhin puisto. Alue rakennettiin alkujaan rautatieläisten asuinalueeksi. Alueella on monia rautatieläisten entisiä asuintaloja, joista suurin osa on nykyisin yksityisomistuksessa. Kun alueelle tehtiin uutta asemakaavaa 1980-luvulla, päätettiin puiston alue rakennuksineen säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ympäristönä. Puistossa toimii myös Riihimäen kaupunginmuseo.
Riihimäen keskustassa sijaitseva puisto. Puistossa on penkkejä sekä Riihikivi, joka on Hiivolan suorakuopasta kaivettu jääkauden hioma kivi. Kiveen on kiinnitetty laatta, jossa kerrotaan, kuinka Riihimäen kaupunki sai nimensä läheisellä mäellä sijainneista riihistä.
Patastenmäellä sijaitseva puustoalue, jonka läpi kulkee kevyen liikenteen polku V. I. Oksasenkadulta Patastemäen tiilikoululle. Puisto on nimetty Norjassa sijaitsevan Skedsmon kunnan mukaan, joka on ollut yksi Riihimäen ystävyyskaupungeista vuodesta 1958 lähtien.
Peltosaaressa, rautatiealueen läheisyydessä sijaitseva puistikko. Puisto on nimetty Unkarissa sijaitsevan Szolnokin kaupungin mukaan, joka on ollut yksi Riihimäen ystävyyskaupungeista vuodesta 1969 lähtien.
Harjukylässä sijaitseva urheilupuisto, jossa on mm. yleisurheilukenttä, pallokenttiä, kuntoportaat, kuntorata sekä Riihimäen maauimala, uimahalli ja urheilutalo.
Vasikkahaan asuinalueen tuntumassa sijaitseva puinen mäkialue. Alueelta on 1980-luvulla löytynyt muinaisjäännöksiä kampakeraamiselta ajalta ja alueella on saattanut olla kivikautinen asuinpaikka.[24]
↑Reso, Seppo., Airola, Kalevi.: 25 vuotta Peltosaari-seura : kokouksia, toimintaa ja tapahtumia 1975-1999. Riihimäki: Peltosaari-seura, [2000]. 61103923. ISBN 952-91-1795-7, 978-952-91-1795-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.9.2020).