Louis-Gabriel Suchet
Louis-Gabriel Suchet, duc d'Albuféra da Valencia (Albuféra da Valencian herttua) (2. maaliskuuta 1770 Lyon – 3. tammikuuta 1826 Marseille) oli ranskalainen upseeri, jolle keisari Napoleon I antoi Ranskan keisarikunnan marsalkan arvon vuonna 1811. Hän kunnostautui erityisesti Aragonian armeijan komentajana Pyreneiden niemimaan sodassa.[1][2]
| Louis-Gabriel Suchet, duc d'Albuféra da Valencia | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. maaliskuuta 1770 Lyon |
| Kuollut | 3. tammikuuta 1826 (55 vuotta) Marseille |
| Koulutus ja ura | |
|
|
|
Elämä ja ura muokkaa
Suchet oli silkkikauppiaan poika ja aikoi alun perin jatkaa isänsä liiketoimintaa, mutta ilmoittautui vuonna 1791 vapaaehtoiseksi kansalliskaartiin. Hän yleni nopeasti, osallistui majurina Toulonin piiritykseen vuonna 1793 ja haavoittui kahdesti Italian sotaretkellä (1796–1797). Vuonna 1798 hänestä tuli prikaatikenraali ja vuonna 1799 divisioonakenraali. Hän ei osallistunut Egyptin sotaretkeen, mutta elokuussa hänestä tuli Guillaume Brunen esikuntapäällikkö. Puolustamalla asemaa hän auttoi André Massénaa pitämään Genovan ja edisti osaltaan Napoleonin onnistunutta Alppien ylitystä, joka huipentui Marengon taisteluun 14. kesäkuuta. Hän osallistui näkyvästi Italian kampanjaan aina Trevison aselepoon asti. Tämän jälkeen hän osallistui ansiokkaasti sotatoimiin Itävaltaa vastaan Austerlitzissa vuonna 1805 ja Preussia vastaan Saalfeldissa ja Jenassa vuonna 1806. Vuonna 1808 hänestä tehtiin kreivi ja hän meni naimisiin Honorine Anthoine de Saint-Josephin kanssa, joka oli Joseph Bonaparten vaimon veljentytär, ja pian sen jälkeen hänet määrättiin Espanjaan. Siellä hän osallistui Zaragozan piiritykseen ja hänet nimitettiin Aragonian armeijan komentajaksi ja maakunnan kuvernööriksi[1][2]
Suchet tuhosi Joaquín Blaken armeijan Mariassa 14. kesäkuuta 1809 ja kukisti Enrique O'Donnellin Leridassa 22. huhtikuuta 1810. Hänestä tuli Ranskan marsalkka 8. heinäkuuta 1811, ja vuonna 1812 hän valloitti Valencian, mistä hänet palkittiin Valencian herttuan arvonimellä. Ranskan kärsittyä tappion Vitoriassa hänen oli luovuttava ensin Valenciasta ja sitten Barcelonasta, minkä jälkeen hän osallistui Jean-de-Dieu Soultin puolustuskampanjaan. Ensimmäisen restauraation aikana 1814–1815 Ludvig XVIII teki hänestä Ranskan päärin, mutta koska hän oli sadan päivän aikana johtanut yhtä Napoleonin armeijoista, häneltä riistettiin toisen restauraation jälkeen päärin arvo 24. heinäkuuta 1815.[1][2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Suchet, Jean Baptiste Donatien de Vimeur Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 9.4.2023.
- ↑ a b c Suchet, Louis Gabriel Nordisk familjebok. 1918. Viitattu 9.4.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louis-Gabriel Suchet Wikimedia Commonsissa
