Longgun luola
Longgun luola eli Longgudong (engl. Longgudong cave, suom. Lohikäärmeen luiden luola) tai vaihtoehtoisesti Juyuandong (suom. Jättiläisapinan luola) on arkeologinen kohde Kiinassa Hubein maakunnan Jianshin piirikunnassa. Luolasta on löydetty primitiivisen ihmisen jäänteitä, kivityökaluja ja runsaasti suurimman apinan Gigantopithecus blackin hampaita.[2][1]
| Longgun luola | |
|---|---|
| Sijainti | |
  Longgun luola |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kiina |
| Paikkakunta | Hubein maakunta, Jianshin piirikunta |
| Historia | |
| Tyyppi | luola |
| Ajanjakso | pleistoseeni |
| Kulttuuri | paleoliittinen kausi |
| Korkeus | 794 [1] m |
Ympäristö muokkaa
Luola sijaitsee Jintangin kylässä olevalla pienellä kukkulalla. Luolan suunaukon edestä virtaa pieni Longgudongjoki (engl. Longgudong River), jonka vedenpinta on 85 metriä alempana kuin luolan suuaukko. Joki virtaa maanalaisenakin ja yhtyy lopulta puolentoista kilometrin jälkeen Yesanheen jokeen ja sitten Qingjiangin jokeen, joka on Jangtzen eteläinen haara. Toinen kuuluisa luola Longgupo sijaitsee 63 kilometriä pohjoiseen.[1][2]
Ajoitukset muokkaa
Luolan fossiilisen faunan mukaan löytöaineiston vanhin materiaali sijoittuu varhaiseen pleistoseeniin. Paleomagnetostratigrafian tulokset sopivat parhaiten Matuyama-epookkiin, joka tukee edellistä ajoituksen arviota.[1][2] Eräs arvio ajoitukselle on 1,4–1,1 miljoonaa vuotta sitten.[3]
Luolassa on silti voitu asustaa myöhemminkin pitempiäkin aikoja, sillä luolasta on löytynyt peuran sarvesta tehty veistos, joka ajoitetaan 13 000 vuotta vanhaksi. Sen ikä on sama kuin nuotioiden hiilenpalasten, joita löytyi samasta kerroksesta.[4]
Löytöaineisto muokkaa
Ihminen muokkaa
Luolasta löytyneet kuusi ihmisen hammasta ovat ilmeisesti niin primitiivisiä, että niiden arvellaan kuuluneen Australopithecinelle tai Meganthropukselle. Nykyihminen eli Homo sapiens on elännyt luolassa paljon lähempänä nykyaikaa, mutta tästä lajista ei ole jäänyt jäljelle fossiileja.[2]
Artefaktit muokkaa
Luolasta on löytynyt yli 600 kivistä artefaktia. Osa kivistä olivat luonnonkiviä, jotka ihminen oli kuljettanut luolan sisälle. Ne tunnistaa siitä, etteivät ne ole kalkkikiviluolan mineraaleja. Muut artefaktit olivat kiventyöstössä syntyneitä iskoksia, säleitä, ytimiä ja työkaluja. Työkaluista tunnistettiin ainakin kaapimet, porat, naskalit ja lyömäkivet. Luista on valmistettu esimerkiksi naskalit ja pieniä lapioita.[1]
Taide-esineeksikin voidaan luokitella edellä mainittu yli 10 senttimetriä pitkä sarvenkappale, johon on kaiverrettu kolme piirroskenttää. Yksi on useilla rinnakkaisilla viivoilla muodostettu kahdeksikko. Toinen on kuuden viivan ryhmä ja kolmas kuvio on sik-sak-viivoilla ja rinnakkaisilla viivoilla muodostettu pitkä ornamentti. Kappale on lopuksi peitetty punamaalilla, joka on todennäköisesti hematiittia eli punamultaa.[4][5]
Eläinfossiilit muokkaa
Luolasta on löydetty 87 eläinlajin fossiileja, joista viisi on opittu tuntemaan vasta hiljattain. Puolet fossiileista on kuulunut pienille nisäkkäille ja 35 suurille nisäkkäille. Näistä kiinnostavin lienee Gigantopithecus blacki, jolta on löytynyt yli 100 hammasta luolan maakerroksista. Muita eläimiä ovat olleet esimerkiksi Ailuropoda melanoleuca wulingshanensis, Cuon javanicus antiquus and Tapirus sinensis.[1][2]
Gigantopithecuksen neljä hammasta analysoitiin yhdessä toisen luolan neljän hampaan kanssa ja silloin ilmeni, että G.blacki eli metsissä ja oli kasvinsyöjä. Apina eli niin sanotulla C3-dieetillä, joka poikkeaa muiden apinoiden ruokavaliosta, joka koostuu lähinnä C4-dieetistä. G. blacki hävisi tältä alueelta, joka oli sen pohjoisinta levinneisyysaluetta. Apina kuoli lopulta sukupuuttoon.[6]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Hou, Ya-Mei & Zhao, Ling-Xia: New Archeological Evidence for the Earliest Appearance of Hominin in China, s. 90. kirjasta "Out of Africa I: The First Hominin Colonization of Eurasia". Springer Science & Business Media, 2010. ISBN 9789048190355. Google-books (viitattu 13.12.2015). (englanniksi)
- ↑ a b c d e Zhao, L.X. & Zhang, L.Z.: New fossil evidence and diet analysis of Gigantopithecus blacki and its distribution and extinction in South China. Quaternary International, 2012. Elsevier. doi:10.1016/j.quaint.2011.12.016. ISSN 1040-6182. menossa julkaisuun (pdf). Viitattu 21.12.2015. (englanniksi)
- ↑ Geology Journals: DISCUSSION ON THE AGE OF “JIANSHI HOMINID” (Arkistoitu – Internet Archive), Science Journals, ???
- ↑ a b Bednarik, Robert G.: An overview of Asian palaeoart of the Pleistocene
- ↑ Bahn, Paul G. & Vertut, Jean: Journey Through the Ice Age, s. 32–33. University of California Press, 1997. ISBN 9780520213067. Google-books (viitattu 22.12.2015). (englanniksi)
- ↑ Institute of Vertebrate Paleontology and Paleoanthropology: Fossil Teeth of Gigantopithecus Found From Yunnan-Guizhou Plateau, 2012