Lex Vennamo
Lex Vennamo oli vuonna 1972 säädetty Suomen puoluelain muutos, jonka mukaan puolueen eduskuntaryhmän hajotessa kyseisen puolueen saama puoluetuki jaettiin uudelleen. Mikäli vähintään puolet eduskuntaryhmästä erosi ja perusti uuden puolueen, sai se oman paikkamääränsä mukaisen osuuden alkuperäisen puolueen puoluetuesta. Lakia kutsuttiin ”Lex Vennamoksi” Suomen Maaseudun Puolueen pitkäaikaisen puheenjohtajan Veikko Vennamon mukaan,[1] vaikka Vennamo lakia vastustikin.
Laki kumottiin vuonna 2015.
Lain tausta muokkaa
Laki syntyi vuoden 1972 eduskuntavaalien jälkeen, joissa SMP oli saanut 18 kansanedustajaa. Vaalien jälkeen osa puolueen kansanedustajista syytti puheenjohtaja Vennamoa itsevaltaisista otteista ja lopulta erosi puolueesta, muodostaen Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolueen (SKYP). Vennamo kutsui heitä myöhemmin "seteliselkärankaisiksi", jotka hänen mukaansa lähtivät SMP:stä vain puoluetukien vuoksi. Lex Vennamo lisättiin puoluelakiin saman vuoden joulukuussa. Eduskunnan enemmistön on tulkittu äänestäneen sen puolesta, koska heidän arveltiin halunneen näpäyttää hankalana pidettyä Vennamoa.[1] Lisäksi SKYP:n irtautuminen SMP:stä varmisti sen, että hieman myöhemmin käsitelty Urho Kekkosen presidenttikauden pidentämiseen tarkoitettu poikkeuslaki sai eduskunnassa ratkaisevan viiden kuudesosan määräenemmistön, koska Vennamo oli vastustanut lakia, mutta SKYP:n edustajat äänestivät lain ja sen kiireellisyyden puolesta. Yleisen käsityksen mukaan Lex Vennamo säädettiin, jotta riittävä määrä SMP:n edustajia saataisiin houkuteltua poikkeuslain taakse.[2]
Kekkosen poikkeuslain näkyvimpiin vastustajiin kuulunut kokoomuksen Tuure Junnila on kirjoittanut, että vaatimus ”vähintään puolet” otettiin puoluelain muutokseen toisaalta sen vuoksi, että SMP:n hajoamista pystyttäisiin siten tehokkaasti auttamaan ulkoapäin, mutta toisaalta siksi, että lakimuutos ei edistäisi kapinailmiöitä muissa puolueissa: ”Jos laissa olisi yksinkertaisesti vain säädetty, että puoluetukea on aina vastaavasti muutettava, jos puolueen A eduskuntaryhmästä siirtyy kansanedustajia puolueen B eduskuntaryhmään, sitä olisi silloin voitu soveltaa sellaisiinkin tapauksiin, jotka lakiesityksen antaneessa Sorsan hallituksessa edustettuina olleiden puolueiden kannalta eivät olisi olleet lainkaan toivottavia.” Hyvässä muistissa olivat vielä Vennamon lähtö Maalaisliitosta ja myöhemmin omaksi puolueekseen (TPSL) järjestäytyneiden niin sanottujen skogilaisten eroaminen SDP:stä 1950-luvun lopulla. Vennamoa vastaan oli noussut 12 SMP:n 18 kansanedustajasta. Puoluetukilain muutosesityksen puolesta äänestivät kuitenkin useimmat niistäkin kokoomuksen, RKP:n, LKP:n ja SKL:n kansanedustajista, jotka hieman myöhemmin äänestivät poikkeuslain hyväksymistä vastaan. Junnilan mukaan tämä johtui ennen kaikkea kyllästymisestä vennamolaisten käyttäytymiseen ja heidän eduskunnan aikaa tuhlanneeseen puhetulvaansa ja aloitetehtailuunsa.[3]
Lain kumoaminen muokkaa
Lex Vennamo merkittiin kumottavaksi Sipilän hallituksen ohjelmaan toukokuussa 2015 perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin esityksestä.[1] Syynä arveltiin olevan sen, että Soini pyrki näin estämään perussuomalaisten mahdollisen hajoamisen vaalikauden aikana.[4] Soini itse sanoi syyksi "suuren historiallisen vääryyden korjaamisen" ja kiisti sillä olevan mitään tekemistä mahdollisen halla-aholaisten eroamisen kanssa.[1] Lex Vennamo kumottiin ”Lex Soiniksi” kutsutulla puoluelain muutoksella, joka astui voimaan vuoden 2016 alusta.[5][6] Tämän seurauksena Sininen tulevaisuus ei saanut puoluetukea ryhmän erottua perussuomalaisista 2017.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Hallitus hautaa Lex Vennamon – varautuuko Soini perussuomalaisten ryhmän hajoamiseen? Helsingin Sanomat. 27.5.2015. Arkistoitu 27.5.2015. Viitattu 27.5.2015.
- ↑ Lasse Lehtinen: Näin Kekkonen junttasi läpi poikkeuslain (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 10.8.2014. Viitattu 28.5.2015.
- ↑ Tuure Junnila: Vallankaappaus lain ja oikeuden varjolla: poikkeuslakitaistelu lain vastustajan näkökulmasta, s. 59–61. Rauma: Kustannus Oy Länsi-Suomi, 1973.
- ↑ Perussuomalaiset suojaavat puoluetukensa – SMP-pykälä kumotaan puoluelaista Taloussanomat. 27.5.2015. Arkistoitu 27.5.2015. Viitattu 27.5.2015.
- ↑ Presidentti vahvisti: Lex Vennamo kumotaan Uusi Suomi 30.12.2015. Viitattu 28.5.2017.
- ↑ Lex Soini kumosi Lex Vennamon Suomen Uutiset 11.12.2015. Viitattu 28.5.2017.
Kirjallisuutta muokkaa
- Martti Häikiö: Presidentin valinta: miten valtionpäämiehet on Suomessa valittu, millaisiin poikkeusmenetelmiin valinnoissa on turvauduttu ja miksi presidentin toimikautta jatkettiin kokonaan ilman vaalia vuonna 1973. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-19058-6.