Lars Gallenius

Lars Gallenius (1658 Oulu – 25. maaliskuuta 1753 Pietarsaari^[1]) oli suomalainen kirkkomaalari ja kiertävä muotokuvamaalari eli konterfeijari.

Galleniuksen vanhemmat olivat Eskil Matsson Kukko, joka oli vanhaa oululaista porvarissukua, ja Margareta Grelsdotter Kukko. Hänen puolisonsa oli Catharina Lundinus vuodesta 1690. Heillä oli poika Lars Gallenius, joka oli Pietarsaaren pitäjänapulainen. Gallenius oli ensimmäinen "vapaan taiteen harjoittaja". Hän sai porvarinoikeudet Oulun kaupungin maalarina 1688.

Gallenius on maalannut Hailuodon puukirkon maalaukset ja sen kuoritraveen 1690 sekä Raahen (1684) ja Sotkamon (1719) kirkkojen alttaritaulut. Teerijärven kirkon neliosaisen alttaritaulun osan Jeesus ristillä hän maalasi 1746 ja Haapajärven kirkkoon todennäköisesti Pyhää Paavalia esittävä puulle maalatun kuvan 1747. Tornion kirkon itäinen holvikupu vuodelta 1688 on hänen maalaamansa, samoin kuin taulut Vaellus Emmaukseen (Raahen kirkko 1684) ja Ehtoollinen (Sotkamon kirkko 1719). Hänen työtään on myös Tenholan kirkon maalauskoristelu sekä allegoriat ja legendat Kärsimysten puutarha (Kuusiston kirkko 1660–1670-luku) ja Aadam ja Eeva (Pöytyän kirkko 1681).^lähde? Gallenius on mahdollisesti tehnyt myös Keminmaan vanhan kirkon kattomaalaukset 1680-luvulla.^[2]

Lähteet muokkaa

Taidehistorian runkomoniste^{[vanhentunut linkki]}
Taidehistoria
Kotivuori, Yrjö: Lars Gallenius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
Sukututkimus^{[vanhentunut linkki]}

Viitteet muokkaa

↑ https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t5959645
↑ Saarinen Lauri; Wirkkala Elina; Savolainen Panu; Laine Laura; Huttunen Marko: Historiallisen arkeologian näkökulma uuden ajan alun kivikirkkoon : tapaustutkimus Keminmaan vanhasta kirkosta. SKAS, 2018, nro 2, s. 40–64. Turku: Suomen keskiajan arkeologian seura. ISSN 1455-0334. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 15.2.2023.

Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)

[1] ttps://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t5959645

[Saarinen_ym.-2] Saarinen Lauri; Wirkkala Elina; Savolainen Panu; Laine Laura; Huttunen Marko: Historiallisen arkeologian näkökulma uuden ajan alun kivikirkkoon : tapaustutkimus Keminmaan vanhasta kirkosta. SKAS, 2018, nro 2, s. 40–64. Turku: Suomen keskiajan arkeologian seura. ISSN 1455-0334. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 15.2.2023.

[1]

[2]