Emanuel Thelning
Emanuel Thelning (24. tammikuuta 1767 Länsi-Götanmaa, Ruotsi – 8. toukokuuta 1831 Pietari, Venäjä) oli ruotsalaissyntyinen, Suomessa vuosina 1798–1813 vaikuttanut taidemaalari. Hänen maineikkain työnsä on vuonna 1812 valmistunut historiallista tapahtumaa esittävä Porvoon valtiopäivien avajaiset.[1]
Thelning opiskeli Tukholman Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) todennäköisesti Carl Gustaf Pilon ja arkkitehti ja kuningas Kustaa III:n hovimaalari Louis Jean Desprezin johdolla. Hän muutti Helsinkiin tiettävästi noin vuonna 1798 ja maalasi samana vuonna Vihdin kirkkoon uuden alttaritaulun, joka tuhoutui tulipalossa vuonna 1818.[1][2] Hän omisti vuosina 1805–1816 Stansvikin kartanon nykyisessä Laajasalossa Helsingin lähellä.[1]
Thelningiltä tunnetaan noin 60 maalausta ja miniatyyriä. Hän maalasi muun muassa Helsingin porvareiden ja Viaporin upseerien muotokuvia. Joukossa on yli 40 maalausta käsittävä sarja Suomen tykistörykmentin upseerien muotokuvia, joita nykyään säilytetään Ruotsin Christinelundissa. Hän maalasi myös heikkolaatuisena pidetyn kuvan Kangasalan terveyslähteestä.[1] Suomessa Thelningin teoksia on nykyisin Cygnaeuksen galleriassa ja Kansallismuseossa.[3] Hän maalasi myös kauppias Johan Sederholmin muotokuvan, joka kuuluu Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin.
Tunnetuin Thelningin teos on Porvoon valtiopäivien avajaiset, jonka hän tarjoutui tekemään oma-aloitteisesti osallistuttuaan vuonna 1809 Porvoon maapäivien avajaistilaisuuteen. Hän pääsi luonnostelemaan useita maalauksen henkilöitä paikan päällä. Suurikokoinen taulu valmistui vuonna 1812, ja seuraavana vuonna Thelning muutti Pietariin saadakseen myytyä sen valtiolle. Aluksi tämä ei onnistunut, ja Thelning työskenteli piirustuksenopettajana Pietarin ruotsalaisen seurakunnan ylläpitämässä koulussa. Kun piispa Zacharias Cygnaeus nuorempi vuonna 1820 muutti Pietariin, Thelning sai hänen kauttaan yhteyden Suomen valtiosihteeri Robert Henrik Rehbinderiin. Tämä johti lopulta siihen, että keisari Aleksanteri I hyväksyi Porvoon valtiopäivien avajaisten lunastamisen. Thelning sai siitä palkkiona 600 ruplan vuotuisen eläkkeen. Taulu sijoitettiin Porvoon lukion taloon (nykyinen tuomiokapitulin talo), jossa se edelleen on. Thelning teki myös maalauksen Porvoon valtiopäiviin liittyneistä tanssiaisista, mutta se on sittemmin kadonnut.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Reitala, Aimo: ”Thelning, Emanuel (1767–1831)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 734. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Nordisk familjebok (1919), s. 1063 (ruotsiksi) Runeberg.org.
- ↑ Emanuel Thelning taiteilijamatrikkelissa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Emanuel Thelning Wikimedia Commonsissa
- Thelningin maalaamia miniatyyreja. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Thelning, Emanuel hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Immanuel Alm
- Johan Alm
- Helena Arnell
- Johan Backman
- Jonas Bergman
- Johan Zacharias Blackstadius
- Edla Blommér
- Elias Brenner
- Erik Cainberg
- Margareta Capsia
- Wilhelm Maximilian Carpelan
- Auguste Joseph Desarnod
- Robert Wilhelm Ekman
- Samuel Elmgren
- Gustaf Wilhelm Finnberg
- Lennart Forstén
- Lars Gallenius
- Johan Georg Geitel
- Berndt Godenhjelm
- Emanuel Granberg
- Johan Hedberg
- Johan Gustav Hedman
- Pietari Henrikinpoika
- Adolf Hårdh
- Johan Knutson
- Pehr Adolf Kruskopf
- Claes Lang (vanhempi)
- Petter Lang
- Aleksander Lauréus
- Johan Lefrén
- Thomas Joachim Legler
- Liedon mestari
- Johan Erik Lindh
- Gustaf Lucander
- Charlotta Malm-Reuterholm
- Karl Peter Mazér
- Erik Wilhelm le Moine
- Abraham Myra
- Didrik Möllerum
- Mathilda Rotkirch
- Nils Schillmark
- Johan Strömer
- Johan Stålbom
- Gabriel Gotthard Sweidel
- Carl Gustaf Söderstrand
- Emanuel Thelning
- Ulrik Thersner
- Mikael Toppelius
- Isak Wacklin
- Erik Westzynthius (nuorempi)
- Erik Westzynthius (vanhempi)
- Magnus von Wright
- Wilhelm von Wright