Lahokapo
Lahokapo (Boros schneideri) on melko kookas vanhojen metsien kovakuoriaislaji. Se on kooltaan 14 mm pitkä ja väriltään tummanruskea. Sitä esiintyy Itä- ja Pohjois-Euroopasta Siperiaan ulottuvalla alueella. Lahokapo kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin toisessa liitteessä mainittuihin eläinlajeihin. Suomessa lahokapo on rauhoitettu.
| Lahokapo | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Cucujiformia |
| Yläheimo: | Pimikkökuoriaismaiset Tenebrionoidea |
| Heimo: | Boridae |
| Suku: | Boros |
| Laji: | schneideri |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Boros schneideri |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Lajokapo on 11–14 mm pitkä, huomattavasti pituuttaan kapeampi, lieriömäinen kovakuoriainen. Väriltään se on tummanruskea ja kiiltäväpintainen.[3][4]
Toukka on helposti tunnistettava. Se on litteä, lähes 30 mm pitkä ja sen viimeisessä jaokkeessa on tunnusomaiset perälisäkkeet.[3]
Levinneisyys muokkaa
Keski-Euroopasta lahokapo on hävinnyt kokonaan ja läntisin tunnettu esiintymä on Białowiezan metsässä, Puolassa. Puolassa on myös muutamia muita esiintymispaikkoja.[5] Loput eurooppalaiset esiintymät ovat Baltian maissa, Suomessa ja Ruotsissa. Venäjällä sitä tavataan Siperiaan saakka.[3] Ruotsissa laji elää ilmeisesti enää vain Gotska Sandönillä.[6] Suomessa lajilla on yhtenäinen esiintymisalue itärajalla Ilomantsista Kuusamoon. Lisäksi kuoriaiselta tunnetaan hajanaisia esiintymispaikkoja sisämaassa, eristyksissä sekä toisistaan että itärajan esiintymästä. Näitä ovat esimerkiksi Seitsemisen kansallispuiston ja Pyhä-Häkin esiintymät.[3]
Lahokapo kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin toisessa liitteessä mainittuihin eläinlajeihin ja Suomen lajien uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU).[7] Suomessa lahokapo on rauhoitettu[8]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Lahokapo asuttaa vanhoja männiköitä, joissa on jatkuvasti saatavilla juuri kuolleita puita. Toukkia tavataan paljon aikuista kuoriaista useammin ja käsitys lajin levinneisyydestä perustuukin ennen kaikkea toukkahavaintoihin. Toukka elää vasta kuolleen, vielä pystyssä olevan männyn kaarnan alla, mutta joidenkin tietojen mukaan sitä on tavattu myös koivuilta[3] ja Latviassa laji on tavattu tammesta[9]. Myös palaneet puut kelpaavat elinpaikaksi. Toukkien kehityksen aikana kuolleessa puussa elävät Aureobasidium-suvun sinistäjäsienet muuttavat puun pinnan mustaksi ja toukka ilmeisesti käyttää näitä sieniä ravinnokseen. Sen on myös todettu saalistavan muita hyönteistoukkia. Lahokapo saalistaa ainakin pölkkyhärkiä (Sinodendron cylindricum).[10] Riippuvuus sienistä aiheuttaa sen, että yksittäinen puu kelpaa lajin lisääntymispaikaksi vain vähän aikaa. Toukan kehitys kestää ainakin kaksi vuotta ja kuoriaiset aikuistuvat loppukesällä. Lisääntyminen tapahtuu ilmeisesti kuitenkin vasta talvehtimisen jälkeen seuraavana keväänä.[3][4][11]
Laji on aikaisemmin ollut koko maassa yleinen, mutta ikimetsien häviäminen on hävittänyt myös kuoriaiset. Sopivien elinympäristöjen puute hajottaa esiintymät nykyään laikuiksi. Noin kaksi kolmasosaa lahokavon esiintymistä Suomessa on suojelualueilla ja loputkin niiden tuntumassa.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Pettersson, R., Hyvärinen, E., Munteanu, N., Istrate, P., Schlaghamersky, J. & Schmidl, J.: Boros schneideri IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.3. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Lahokapo – Boros schneideri Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c d e f g http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=9895
- ↑ a b http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=120091&lan=fi
- ↑ http://www.iop.krakow.pl/pckz/opis.asp?id=59&je=en (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.artfakta.se/Artfaktablad/Boros_Schneideri_100499.pdf
- ↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.)
- ↑ Finlex (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://leb.daba.lv/40-vt.pdf
- ↑ Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Boros schneideri (englanniksi)
- ↑ http://www.outdoors.fi/destinations/nationalparks/patvinsuo/nature/borosschneideriabeetle/Pages/Default.aspx[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla muokkaa
- Laji.fi: Lahokapo (Boros schneideri)
- kuva aikuisesta kuoriaisesta
- Joensuun yliopisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Metsähallitus[vanhentunut linkki]
- suojelutaso Suomessa
- suojelutaso EU:n alueella[vanhentunut linkki] (englanniksi)
- Estonian eBiodiversity[vanhentunut linkki] (viroksi)
- UniProt: Taxonomy - Boros schneideri (englanniksi)