Kultaseni (Darling) on John Schlesingerin ohjaama mustavalkoinen elokuva vuodelta 1965. Se on satiirinen kuvaus mallintöistä show-bisnekseen pyrkivästä nuoresta naisesta, jota esittää Julie Christie. Elokuva herätti julkaisuaikanaan kohua rohkeiden seksikohtaustensa ansiosta myös länsimaissa, mutta erityisesti Moskovan elokuvajuhlilla Neuvostoliitossa.[1]

Kultaseni
Darling
Ohjaaja John Schlesinger
Käsikirjoittaja Frederic Raphael
Tuottaja Joseph Janni
Säveltäjä John Dankworth
Kuvaaja Kenneth Higgins
Leikkaaja James Clark
Lavastaja Ray Simm
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdistynyt kuningaskunta
Tuotantoyhtiö
  • Vic Films
  • Appia Films
  • Anglo-Amalgamated
Levittäjä Anglo-Amalgamated
Netflix
Ensi-ilta 1965
Kesto 128 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Palkinnot muokkaa

Elokuva sai runsaasti palkintoja molemmin puolin Atlanttia. Se sai neljä Bafta-palkintoa: paras brittiläinen miesnäyttelijä (Dirk Bogarde), paras brittiläinen naisnäyttelijä (Julie Christie), paras mustavalkolavastus (Ray Simm) ja paras brittiläinen käsikirjoitus (Frederic Raphael).

Christie sai parhaan naisnäyttelijän Oscarin ja lisäksi elokuva sai puvustus- ja käsikirjoitus-Oscarin.

Arviot muokkaa

Kriitikko Arto Pajukallio on luonnehtinut elokuvaa kyyniseksi aikalaismoraliteetiksi, osin vanhentuneeksi mutta yhä kiinnostavaksi.[2]

Tämä elokuva valittiin 1900-luvun vaikuttavimpien brittiläisten elokuvien joukkoon BFI:n kyselyssä vuonna 1999[3]. The New York Timesin kriitikot valitsivat Kultaseni vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[4]

Näyttelijät muokkaa

 Dirk Bogarde  Robert Gold  
 Laurence Harvey  Miles Brand  
 Julie Christie  Diana Scott  
 Roland Curram  Malcolm  
 Alex Scott  Sean Martin  
 Basil Henson  Alec Prosser-Jones  
 Helen Lindsay  Felicity Prosser-Jones  
 Tyler Butterworth  William Prosser-Jones  

Lähteet muokkaa

  1. Fränti, Mikael: Schlesingerin kohuttu Darling. Häijy muotokuva showmaailmaan pyrkivästä nuoresta naisesta.. Helsingin Sanomat, 18.3.1983, s. 51. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma, 18/2014, s. 12.
  3. BFI | Features | The BFI 100 web.archive.org. 14.5.2012. Arkistoitu 14.5.2012. Viitattu 27.2.2022.
  4. The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 4.7.2016. (englanniksi)
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.