Kulmaritariyökkönen
Kulmaritariyökkönen (Catocala nupta) on kookas ritariyökkösiin kuuluva yöperhonen. Se lentää loppukesällä ja alkusyksystä.
| Kulmaritariyökkönen | |
|---|---|
_2.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Ritariyökköset Catocalinae |
| Suku: | Catocala |
| Laji: | nupta |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Catocala nupta |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Varsin kookas yökkönen, jonka etusiivet ovat hivenen ruskeanharmaat ja kirjavat. Etusiivessä sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat kaksinkertaiset, tummanharmaat ja erottuvat hyvin, mutta kuvioinnin terävyys vaihtelee. Etenkin ulompi poikkiviiru mutkittelee terävästi. Poikkiviirujen välisellä alueella on tummanharmaa munuaistäplä ja sen vierellä siiven keskiosan puolella on hyvin erottuva vaalea, tummareunainen täplä. Täplien vieressä siiven tyven puolella on sumea laikku vaaleaa väriä. Takasiivet ovat kirkkaan punaiset ja niissä on etenkin etuosastaan leveä, mustanruskea reunus. Siiven keskellä on kapeampi tumma vyö, jonka etuosassa on selvä sisäänpäin suuntautunut mutka. Siipiväli 65–80 mm.[2][3][4]
Lajin voi sekoittaa idänritariyökköseen (Catocala adultera), jolla etusiipien sävy on sinertävämpi ja kuviointi on terävämpää. Lisäksi idänritariyökkösellä takasiiven tumma reunus on kapeampi.[4]
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Laji tavataan laajalti Euroopassa ja Aasian puolella Pakistaniin, Keski-Aasiaan ja Japaniin saakka.[4] Suomessa se on jokseenkin harvinainen ja vahvasti etelään painottunut. Laji on 2000-luvun aikana levinnyt pohjoisemmaksi ja havaintoja on aina Kuusamoa myöten[5]. Perhoset lentävät heinäkuun keskivaiheilta syyskuun alkupuoliskolle. Lennon huippu on elokuun puolivälissä.[6]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Kulmaritariyökkönen suosii reheviä ja avoimia lehtimetsiä. Sukulaistensa tapaan se viihtyy myös kulttuuriympäristöissä, kuten puistoissa ja puutarhoissa. Perhoset lentävät innokkaasti syötille, mutta joissakin määrin myös valolle.[4]
Toukka koteloituu yhteensitomiensa lehtien väliin tai kuoressa olevaan rakoon. Muna on talvehtiva elämänvaihe.[4]
Ravintokasvi muokkaa
Toukka elää erilaisilla pajulajeilla (Salix) tai joskus haavalla (Populus tremula).[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Kulmaritariyökkönen – Catocala nupta Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Svenska fjärilar
- ↑ UK Moths (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. ISBN 951-1-04297-1 s. 221–222
- ↑ Suomen perhostutkijain seura (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomen Perhoset: Kulmaritariyökkönen
- Suomen perhostutkijain seura (Arkistoitu – Internet Archive)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums[vanhentunut linkki] (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)