Pajut

pajukasvisuku
Tämä artikkeli käsittelee kasvisukua. Sanan paju muita merkityksiä on sivulla paju (täsmennyssivu).

Pajut (Salix) on puuvartisten kasvien suku pajukasvien (Salicaceae) heimossa. Pajujen suvussa on noin 470 kaksikotista varpu-, pensas- tai puumaista lajia. Pajujen luokittelu lajeiksi ja muiksi taksoneiksi vaihtelee jonkin verran eri lähteissä. Suomessa alkuperäisiä pajulajeja kasvaa noin 20. Niitä kasvaa varsinkin purojen, ojien ja pienten jokien varsilla.

Pajut
Valkosalava (Salix alba)
Valkosalava (Salix alba)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Streptophyta
Luokka: Embryopsida
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Rosidit
Lahko: Malpighiales
Heimo: Pajukasvit Salicaceae
Alaheimo: Salicoideae
Tribus: Saliceae[1]
Suku: Pajut
Salix
L.
Synonyymit
  • Chosenia Nakai
Katso myös

  Pajut Wikispeciesissä
  Pajut Commonsissa

Kukkiva pajunkissa.
Itkusalava (Salix babylonica)
Napapaju (Salix polaris)
Virpapaju (Salix aurita)

Nopeakasvuisuutensa vuoksi pajuja hyödynnetään energiapuuna (vesipaju). Pajun kuoressa on salisylaatteja, minkä vuoksi sitä on käytetty lääkekasvina. Salisylaatit imeytyvät ruoansulatuskanavasta elimistöön ja hajoavat siellä salisyylihapoksi, joka on tulehduskipulääke. Rohdosten raaka-aineeksi tarkoitettua salisylaattipajua voidaan myös viljellä. Pajut ovat notkeita ja nopeasti pitkän ohkaisiksi vitsoiksi kasvavina hyvin soveltuvia punontatöihin siinä missä rottinki tai bambukin. Useimmista pajuista voidaan valmistaa pajupilli. Joitakin pajulajeja sekä niistä jalostettuja risteymiä tai lajikkeita käytetään myös yleisesti koristepuina tai -pensaina esimerkiksi pihoilla, puistoissa ja katujen varsilla. Tällaisia pajuja ovat esimerkiksi terijoensalava, jokisalava ja hopeasalava.

Paju versoo uinuvista silmuista sekä juurivesoista ja on siksi vaikea hävitettävä. Pelto-ojien varsilla kasvavat pajut ovat usein haitallisia rikkakasveja. Perimätiedon mukaan pajukot saadaan katoamaan lopullisesti siten, että katkaistaan ne 7–8 päivää ennen mustaa- eli uuttakuuta[2].

Useimmat pajut kukkivat varhain keväällä, ennen kuin niihin on kasvanut lehtiä. Niiden kukintoja sanotaan pajunkissoiksi.

Pajulajeja ja -lajikkeita muokkaa

Pajulajeista erotetaan usein alalajeja ja muunnoksia. Pajut myös risteytyvät helposti ja risteymät muistuttavat vaihtelevasti kantalajejaan. Niinpä pajujen tarkka tunnistaminen lajilleen voi olla hankalaa. Pajujen luokittelu lajeiksi, alalajeiksi, muunnoksiksi ja lajikkeiksi vaihtelee myös hieman eri lähteissä.

Suomessa kasvavia lajeja muokkaa

Suomessa luonnonvaraisena kasvavia pajulajeja, -alalajeja ja -muunnoksia:[3][4]

Suomessa luonnonvaraisena tai viljelykarkulaisena havaittuja pajujen risteymälajeja ja lajikkeita:[3]

  • hopeasalava eli hopeapaju (Salix alba ’Sibirica’) – viljelykarkulainen (Myös Salix alba var. sericea, Salix ’Sibirica’. Aiemmin pidetty myös kujasalavaan kuuluvana lajikkeena.[5])
  • jokisalava eli kujasalava (Salix × fragilis = Salix alba × euxina, aiempi nimi kujapaju Salix × rubens[4]) – viljelykarkulainen
  • kiiltosalava (Salix × meyeriana = Salix euxina × pentandra) – viljelykarkulainen
  • mesipaju (Salix × smithiana = Salix caprea × viminalis) – viljelykarkulainen
  • puistohalava (Salix × ehrhartiana = Salix alba × pentandra) – viljelykarkulainen
  • riippasalava eli kyynelsalava (kyynelpaju) (Salix × pendulina = Salix alba × babylonica × euxina) – viljelykarkulainen
    • isoriippasalava eli isokyynelsalava (Salix × pendulina ’Lasipalatsi’) – viljelykarkulainen
  • sopulinpaju (Salix × arctogena) – Skandinavian tunturiseudulla luonnonvarainen risteymäsyntyinen laji, esiintyminen Suomessa epävarmaa.[4][6]
  • terijoensalava (Salix euxina ’Bullata’) – viljelykarkulainen
  • vakkapaju (Salix × mollissima = Salix triandra × viminalis) – viljelykarkulainen
  • vanajansalava (Salix × speciosa tai Salix × alopecuroides = S. euxina × triandra) – viljelykarkulainen
  • vesipaju (Salix dasyclados ’Aquatica’) (tai ’Aquatica Gigantea’) – viljelykarkulainen

Muita lajeja muokkaa

Muita Pohjoismaissa kasvavia pajuja:

Muualla kasvavia pajulajeja:

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Stevens, P. F.: Salicaceae Angiosperm Phylogeny Website. Arkistoitu 19.8.2016. Viitattu 22.3.2021. (englanniksi)
  2. http://www.pirkka.fi/koti/kysy-maijalta/arkisto/puutarha/musta-kuu-ja.aspx (Toimimaton linkki, 14. heinäkuuta 2007)
  3. a b Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P.: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206., s. 68–69. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, 2019. ISBN 978-951-51-5363-0.
  4. a b c d e f Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 68–81. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  5. Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21: 41–85.
  6. Suomen Lajitietokeskus: Sopulinpaju – Salix ×arctogena Viitattu 28.11.2022.
  7. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  8. Suomen Lajitietokeskus: Pajut – Salix Viitattu 28.11.2022.

Aiheesta muualla muokkaa