Konstantin Ferdinand Boldt
Konstantin Ferdinand Boldt (8. lokakuuta 1829 Hamina – 1. toukokuuta 1885) oli suomalainen Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut kenraalimajuri.[1]
Boldtin vanhemmat olivat lääketieteen tohtori, kollegineuvos Georg Fabian Boldt ja vapaaherratar Eleonora Sofia Lybecker. Myös hänen kahdesta veljestään, Johan Dietrich Boldtista ja Theodor Hugo Fredrik Boldtista, tuli kenraaleita. Konstantin Ferdinand Boldt tuli Haminan kadettikoulun oppilaaksi 1840. Valmistuttuaan hänet ylennettiin vänrikiksi ja määrättiin krenatöörirykmentin palvelukseen 1849. Aliluutnantiksi Boldt ylennettiin 1852 ja luutnantiksi 1854. Palveltuaan komppaniaupseerina Pietarissa Boldt tuli keisarin paašikoulun poliisimestariksi 1865. Hänet ylennettiin everstiksi seuraavana vuonna. Boldt määrättiin jalkaväkirykmentin komentajaksi Pohjois-Kaukasiaan 1875, mutta siirrettiin vielä samana vuonna jalkaväkirykmentin komentajaksi Itä-Siperiaan. Vuoden 1876 alusta hänestä tuli prikaatinkomentaja. Boldt osallistui prikaateineen Turkin sotaan 1877–1878. Sodan jälkeen Boldt määrättiin toiseen joukko-osastoon prikaatinkomentajaksi, missä tehtävässä hän palveli kuolemaansa asti.[1]
Boldt tunnettiin myös sotilasoppikirjojen laatijana. Hänen aseteoksensa olivat 1800-luvun lopulla laajalti käytössä Euroopan eri maiden sotilasopetuslaitoksissa.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Konstantin Ferdinand Boldt Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 5.1.2020)