Kirsti Ortola
Kirsti Kaarina Ortola (vuoteen 1930 Ottelin, myöh. Palo;[1] 29. toukokuuta 1924 Pieksämäki – 29. elokuuta 1993 Helsinki)[2] oli suomalainen näyttelijä. Hän oli varsinkin teatterin puolella tunnettu verevä ja temperamenttinen luonnenäyttelijä. Ortola suoritti Suomen Teatterikoulun, jossa hän opiskeli 1945–1947.
| Kirsti Kaarina Ortola | |
|---|---|
 Kirsti Ortola ja Ismo Kallio näytelmässä Pitkä päivämatka yöhön vuonna 1965. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Kirsti Kaarina Palo |
| Syntynyt | 29. toukokuuta 1924 Pieksämäki, Suomi |
| Kuollut | 29. elokuuta 1993 (69 vuotta) Helsinki, Suomi |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso | Tauno Palo |
| Lapset | Jukka-Pekka Palo |
| Näyttelijä | |
| Taiteilijanimet | ent. Ottelin |
| Aktiivisena | 1946–1988 |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| Svensk Filmdatabas | |
Kirsti Ortola näytteli Suomen Kansallisteatterissa 1947–1955, Tampereen Teatterissa 1955–1959 ja sitten vuoteen 1987 saakka Helsingin Kaupunginteatterissa ja sitä edeltäneessä Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa. Hänen näyttämöroolejaan olivat muun muassa Kolmen sisaren Nataša, Neiti Julien nimirooli, Lokin Masha, Daniel Hjortin Katri, Vanja-enon Jelena, Sodan ja rauhan Marta sekä Mary-äidin rooli näytelmässä Pitkän päivän matka yöhön.[3][4]
Ortola oli naimisissa Tauno Palon kanssa vuodesta 1962 lähtien Palon erottua ensimmäisestä vaimostaan, ja heille syntyi poika Jukka-Pekka Palo, josta tuli myös näyttelijä. Parin välille kehittyi rakkaussuhde jo vuonna 1949, jolloin he näyttelivät toisiaan vastaan Rosvo-Roopessa. Kirsti Ortolan viimeinen rooli oli vuonna 1988 elokuvassa Pohjanmaa, jossa hän esiintyi äitiroolissa.
Ortola kuoli vaikeaan sairauteen Kivelän sairaalassa Helsingissä 69-vuotiaana.[5] Hänet on haudattu miehensä viereen Malmin hautausmaalle.[6]
Filmografia muokkaa
| Vuosi | Elokuva | Rooli |
|---|---|---|
| 1947 | Pimeänpirtin hävitys | ravintolan kassaneiti |
| Koskenkylän laulu | Kirsti Kiisu | |
| 1949 | Kalle-Kustaa Korkin seikkailut | Molly, Pekan pihvinpaistaja |
| Rosvo-Roope | Barbara Ants | |
| 1950 | Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin | Iita Ratilainen |
| 1951 | Radio tekee murron | ilotyttö |
| 1952 | Omena putoaa... | tyttö |
| Yhden yön hinta | Villen rakastajatar | |
| Silmät hämärässä | näyttelijätoveri | |
| Kulkurin tyttö | Anna, krouvityttö | |
| 1953 | Hilja – maitotyttö | Katri, karjakkotyttö |
| Kolmiapila | teekkari | |
| 1955 | Pekka ja Pätkä pahassa pulassa | Signe Unelma Johansson |
| Pastori Jussilainen | Mari, piika | |
| Neiti talonmies | Ansu, agronomi, opettajatar | |
| 1960 | Myöhästynyt hääyö | toinen vaimo |
| 1961 | Kaasua, komisario Palmu! | talonmiehen vaimo |
| 1963 | Herra Oblomov | |
| 1964 | Maalareilla ei ole muistoja | leski |
| 1965 | Dyskolos eli ihmisviha | nainen |
| 1967 | Ihmisiä elämän pohjalla | Vasilisa Karpovna, Kostyljovin vaimo |
| 1973 | Meiltähän tämä käy | pääemäntä Anna Tuhkanen |
| 1979 | Herätkää ja riemuitkaa! | Bessie Berger |
| 1982 | Vainajan vaivat | Vieno Mielikäinen |
| 1984 | Yöjuttu: Merkitty | |
| Vieras | ||
| 1988 | Pohjanmaa | äiti |
Lähteet muokkaa
- ↑ Kuka kukin on 1978, s. 678 Runeberg.org. Viitattu 1.10.2019.
- ↑ a b Kirsti Ortola Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 26.7.2016.
- ↑ Uusitalo, Kari & Huhtamo, Erkki: ”Riveistä vuonna 1993 poistuneet”, Elävän kuvan vuosikirja 1994, s. 104. Suomen elokuvasäätiö. ISBN 951-37-1245-1.
- ↑ Verneri Veistäjä (toim.): Teatterin maailma 1965, Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, s. 301. Helsinki: Tammi, 1965.
- ↑ Jukka Kajava: Kirsti Ortola - Muistot Helsingin Sanomat. 30.8.1993. Viitattu 23.5.2023.
- ↑ Kirsti Kaarina Palo 1924-1993 Hautahaku. Arkistoitu 8.3.2023. Viitattu 23.5.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
- Kirsti Ortola Elonetissä.
- Kirsti Ortola Internet Movie Databasessa. (englanniksi)