Pekka ja Pätkä pahassa pulassa

vuoden 1955 elokuva

Pekka ja Pätkä pahassa pulassa on Armand Lohikosken ohjaama komediaelokuva vuodelta 1955. Se on kaikkiaan 13-osaisen Puupää-elokuvasarjassa kuudes.

Pekka ja Pätkä pahassa pulassa
Ohjaaja Armand Lohikoski
Käsikirjoittaja Reino Helismaa
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Toivo Kärki
Kuvaaja Pentti Valkeala
Leikkaaja Elmer Lahti
Lavastaja Aarre Koivisto
Pääosat Esa Pakarinen
Masa Niemi
Siiri Angerkoski
Kirsti Ortola
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus
Ensi-ilta 2. joulukuuta 1955
Kesto 73 min
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 6 655 464 mk
Edeltäjä Kiinni on ja pysyy eli Pekan ja Pätkän uusia seikkailuja
Seuraaja Pekka ja Pätkä ketjukolarissa
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Elokuvan ensi-ilta oli 2. joulukuuta 1955 Helsingissä elokuvateatteri Rexissä ja Tuulensuussa.[1] Elokuvatarkastamo määräsi aluksi elokuvalle 30 prosentin veron, minkä syyksi arveltiin siinä vilahtavaa Kalle-lehden numeroa. Kyseinen kohtaus kuvattiin uudestaan, ja uusintatarkastuksessa veroksi määrättiin 15 prosenttia.[2]

Kaverukset joutuvat töihin, ja Pätkän Pekan nimissä laatiman kirjeenvaihtoilmoituksen vuoksi naiset jahtaavat heitä.[3]

Juoni muokkaa

Pekka on jälleen työnhaussa Justiinan patistamana. Hän kokeilee puutöitä, joista ei taaskaan tule mitään, sillä Pätkä onnistuu naulaamaan johtajattaren hameen helman lattiaan. Pätkä ryhtyy katulaulajaksi Pekka säestäjänään, kunnes hänen leukansa menee sijoiltaan. Se loksahtaa takaisin, kun hän näkee lääkärin hänelle ojentaman laskun hoidosta. Justiina saa käsiinsä nipun kirjeitä, jotka ovat vastauksia Pekan kirjeenvaihtoilmoitukseen. Ilmoituksen takana on kuitenkin salanimellä esiintynyt Pätkä, ja vastattuaan kaikille naisille hän joutuu pakenemaan heitä Pekan kanssa.

He päättävät paeta Argentiinaan ja piiloutuvat yöllä Helsingistä lähtevään laivaan. Laiva on kuitenkin Korkeasaaren lautta, joka ajaa edestakaista reittiään saaren ja mantereen välillä. Argentiinaan ei siis päästäkään, vaan paljastuttuaan kaverukset joutuvat monen edestakaisen maksamattoman matkan vuoksi töihin Korkeasaaren eläintarhaan. Pekka kunnostautuu niin hyvin, että pääsee puhtaanapitolaitokselle töihin. Pätkäkin saa töitä, tuuraamaan apinahäkkiin "pikkuserkkuja". Kaupungin rajalla Pekka toteaa Espoon puolen olevan likainen, ja samalla ohi ajava hevosajoneuvo järjestää Pekalle lisää puuhaa.

Arviot muokkaa

Aikalaisarvioissa pidetään elokuvaa jokseenkin yksimielisesti ala-arvoisena. Tomira Savtschenko (Työkansan Sanomat) pitää ikävänä, että "lapsille jatkuvasti tyrkytetään tämänkaltaisia tekeleitä". Myös Valma Kivitie (Elokuva-Aitta) ihmettelee, että elokuvaa tarjotaan nimenomaan lapsille: "Pahinta on, että kun nämä Pekka ja Pätkä -filmit kerran tuottajankin taholta tahdotaan leimata lapsi-filmeiksi (jota ne eivät suinkaan ole), niiden käsikirjoitukseen kuitenkin sijoitetaan naimailmoituksia ja höökiviä, miehenkipeitä vaimonpuolia."[4]Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat) on samalla linjalla: "Se epäesteettinen porsastelu, jota Pekka ja Pätkä on pantu valkokankaalle esittämään, ei voi vilpittömästi ilahduttaa yhtäkään

Myöhemmissä kritiikeissä eräässä todetaan, että elokuvasta paistaa liukuhihnatekniikka, kuten muistakin sarjan elokuvista.[5] Elokuvia tehtiin jopa kolme vuodessa, eivätkä tuotanto-olosuhteet olleet ihanteellisia, joten lopputulos oli väistämättä mekaaninen.[6] Myönteistäkin on nähty: irralliset kohtaukset onnistuvat huvittamaan, ja Masa Niemi osoittaa, että kaatuminen on hauskinta komiikkaa[7].

Kun elokuva tuli televisiosta 21. helmikuuta 2014, Tv-maailma -lehden ohjelmavalintaosiossa uutistoimittaja Arvi Lind totesi: "1950-luvun kotimaiset elokuvat ovat meille seitsemänkymppisille ehtymätön aarreaitta. Vanha kiinnostaa ja viihdyttää. Pekka Puupää -elokuvissa ja sotilasfarsseissa on mainiota ajankuvaa. On hauska nähdä, millaisia olivat vaatteet, huonekalut, rakennukset ja autot. Harmiton huumori kevensi jälleenrakennustöissä raatavien mieltä. Nykyisin elokuvantekijöitä innoittaa kärsimys." Sen sijaan Savon Sanomien Marko Ahonen oli armoton: "13 Pekka ja Pätkä -elokuvaa olivat halvalla tehtyjä liukuhihnatöitä ja elokuvateattereiden bulkkitavaraa. Pekka ja Pätkä pahassa pulassa ei ole säännön poikkeus. Ajan olisi jo syytä mullata muistot."[8]

Näyttelijät muokkaa

 Esa Pakarinen  Pekka Puupää  
 Masa Niemi  Pätkä  
 Siiri Angerkoski  Justiina Puupää  
 Kirsti Ortola  johtajatar Signe Unelma Johansson  
 Armas Jokio  talonmies Pekka Pikkarainen  
 Uuno Montonen  kirvesmies Saarinen, työmies  
 Auvo Nuotio  Nytky, työmies  
 Pentti Irjala  puutyöfirman päällikkö  
 Otto Noro  räätäli  
 Regina Keso  rohdoskauppias  
 Anton Soini  sokea rillumarein soittaja  
 Martti Seilo  säveltäjä  
 Veikko Linna  siisteystuomari Kärnä  
 Ossi Korhonen  siisteystuomari Purnu  
 Arvo Lehesmaa  tohtori Brynolf Pihti  
 Einari Ketola  ravintola Kaverin omistaja  
 Matti Aulos  ravintola Toverin omistaja  
 Arvo Kuusla  professori Tominaga  
 Jalmari Parikka  hampparit  
 Hannes Veivo  hampparit  

 Oke Tuuri  kippari  
 Evald Terho  Akseli, Korkeasaaren vahtimestari  
 Kyösti Erämaa  päätön mies  
 Irja Kuusla  1. vanhahko nainen  
 Annikki Linnoila  2. vanhahko nainen  
 Maire Hyvönen  3. vanhahko nainen  
 Helvi Aunio  vanhahko nainen  
 Alice Lyly  vanhahko nainen  
 Bruno Johansson  siisteyspäällikkö Sumppu  
 Paavo Hukkinen  siisteysmies Pumppu  
 Pirkko Raitio  Linkreenska  
 Helmi Lehosti  Saariska  
 Varma Lahtinen  Sunkreenska  
 Fiinu Autio  rouva Huopanen  
 Arttu Suuntala  mies lavalla  
 Juhani Kumpulainen  nukenkantaja  
 Mirjam Himberg  ravintola Toverin keittäjätär  
 Hannu Löytty  puusta putoava poika  
 Armand Lohikoski  radioääni  

Lähteet muokkaa

  1. Elonet, esitystiedot, viitattu 28.12.2011
  2. Pekka ja Pätkä pahassa pulassa Elonet. Taustaa, viitattu 28.12.2011
  3. Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 28.12.2011, sivu D 7
  4. Pekka ja Pätkä pahassa pulassa Elonet. Lehdistöarvio, viitattu 28.12.2011
  5. Päivän elokuvia, Tv-maailma, 51-52/2011 sivu 25
  6. Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 14.2.2012, sivu D 7
  7. HWR: Pekka ja Pätkä pahassa pulassa, Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma, 6/2014 sivu 12
  8. Kalervo Kärki: Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 383. Helsinki: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.