Keskustelu:Antiikin Aleksandria

500 000. artikkeli! Upeaa! --Esamatti1 (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 18.17 (EET)Vastaa

Laatuarviointi muokkaa

Viimeisin kommentti: 3 vuotta sitten9 kommenttia5 henkilöä keskustelussa

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Hienoa, että puolen miljoonan artikkelin rajapyykin rikkoi kunnon artikkeli kunnon aiheesta, eikä joku epämääräinen minitynkä satunnaisesta animehahmosta. Olen kuitenkin kahden vaiheilla artikkelin lähteistyksestä. Pituus hätyyttelee melkein suositeltua artikkelia, mutta viitteissä näkyy lähinnä antiikin tekstejä. Lisäksi on käytetty vuodelta 1854 peräisin olevaa kirjaa. Kuulisin mielelläni muiden käyttäjien mietteitä asiasta. Sisällön puolestahan tämä on selvästikin vähintään Lupaava. --Miihkali ^{(K • M)} 30. joulukuuta 2020 kello 22.34 (EET)Vastaa

Laaja, kattava ja erittäin hyvin lähteistetty. Kannatan hyväksi. --Vnnen (keskustelu) 31. joulukuuta 2020 kello 01.16 (EET)Vastaa

Antiikin lähteet on hyvä mainita silloin kun ne ovat tiedossa, koska iso osa tiedoista palautuu lopulta kuitenkin antiikin kirjallisuuteen. Smith (1854) on kätevä antiikin aineiston yhteenkokoava teos, eikä näiltä osin vanhentunut, koska käytettävissä oleva lähdemateriaali on käytännössä sama. Siitä on otettu kohtia, joissa kuvataan, mitä antiikin lähteet jostakin asiasta kertovat. Joitakin hyödyllisiä osuuksia on käännetty melko suoraan pidemmästikin. Teoksessa on myös muutama hyödyllinen yksityiskohta siitä, mitä Aleksandriassa oli nähtävillä 1800-luvulla, kun jäljellä oli enemmän kuin nykyisin. --Tomisti (keskustelu) 31. joulukuuta 2020 kello 17.55 (EET)Vastaa

Niin. Eivät ne lähteet ole muuttuneet, mutta niiden tulkinta mahdollisesti on. Ei antiikin historiankirjoitusta voi sellaisenaan referoida faktana, vaan kertomuksia pitäisi jotenkin käsitellä lähdekritiikin ja kontekstoinnin keinoin. --Miihkali ^{(K • M)} 31. joulukuuta 2020 kello 21.03 (EET)Vastaa

Itse sanoisin hyväksi artikkeliksi vaikkakin lähteet ovat mitä nyt ovat. Kyseessä on kuitenkin hyvin tehty artikkeli.--OtsoTA (keskustelu) 2. tammikuuta 2021 kello 16.18 (EET)Vastaa

Niin, tulkinnat tietysti muuttuvat, mutta eivät nekään dramaattisesti, jos uusia lähdelöytöjä ei ole. Suoraan antiikin lähteisiin perustuvat lähinnä kohdat, joista muuta tietoa ei ole (helposti) saatavilla. Joka tapauksessa tällaiset kohdat ovat tässä kuten muuallakin tietysti implisiittisellä tai eksplisiittisellä johdannolla ”antiikin lähteiden/Strabonin/Josephuksen/Pausaniaan/tms. mukaan”, mutta sitäkään ei voi toistella tekstissä jatkuvasti ilman että luettavuus kärsii, viitteet ovat sitä varten. Tuoreemmat tulkinnat ovat oleellisempia kohdissa, joissa uusi tutkimus on muuttanut perinteistä, vakiintunutta käsitystä. Tämä pätee tietysti ennen kaikkea kaupungin arkeologiaan, sekä myös muun muassa Aleksandrian kirjaston loppuvaiheisiin, jotka olikin jo käsitelty hyvin entuudestaan omassa artikkelissaan. --Tomisti (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 19.31 (EET)Vastaa

Joo, ei tosiaan kannata tukehduttaa artikkelia leipätekstiin uitettujen lähdeviitteiden alle. --Miihkali ^{(K • M)} 11. tammikuuta 2021 kello 19.40 (EET)Vastaa

Antiikin aikaisia lähteitä olisi varmasti hyvä referoida (jos ei tekstiin halua koskea, referointeja voisi laittaa vaikka huomioviitteillä). Muuten artikkeli on kerta kaikkiaan erinomainen, kannatan hyväksi artikkeliksi. Kalapulla123 (keskustelu) 7. tammikuuta 2021 kello 12.29 (EET)Vastaa

Vnnen, OtsoTA ja Kalapulla123 kannattavat Hyväksi. Vastustajia ei ilmeisesti ole. Merkitsen ja arkistoin. --Miihkali ^{(K • M)} 17. tammikuuta 2021 kello 09.22 (EET)Vastaa

Lisää aihe