Kernos

antiikin kreikkalainen keraaminen astia

Kernos (m.kreik. κέρνος)[1] on antiikin aikainen keraaminen astia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta.[2]

Varhais- tai keskikykladinen kernos (EC III/MC I) Fylakopísta, n. 2000 eaa.

Kernos on hyvin vanha tyyppi, joka tunnetaan jo pronssikautisista kykladisesta ja minolaisesta kulttuurista 2000–1000-luvuilta eaa. Se oli käytössä edelleen antiikin aikana. Tuolloin kernos liittyi erityisesti Eleusiin mysteereihin.[2] Vaasityypin nimi on alkuperältään esikreikkalainen, toisin sanoen kreikkalaiset olivat saaneet sen jostakin varhaisemmasta kielestä ja kulttuurista.[3]

Kernoksen tunnusmerkki on se, että sen suun ympärillä on useita pieniä astioita. Perustyypin kernos on muodoltaan avarasuinen ja matala, ja siinä on usein kaksi kädensijaa ja korkea jalka.[2] Kernoksia tehtiin savesta ja kivestä.

Minolaisessa kontekstissa nimitystä kernos on käytetty myös pyöreistä kivilevyistä, joita reunustavat pienet kuopat, ja joita pidetään usein käyttätarkoitukseltaan uskonnollisina. Erästä tällaista on ehdotettu varhaiseksi kompassiksi ja tähtitieteelliseksi laitteeksi.[4]

Lähteet muokkaa

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: κέρνος, τό / κέρνα, τά A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kernos”, Antiikin käsikirja, s. 258. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. Haarmann, Harald: Roots of Ancient Greek Civilization: The Influence of Old Europe, s. 60. McFarland, 2014. ISBN 0786478276. Teoksen verkkoversio.
  4. Downey, W. S.: The Cretan Middle Bronze Age ‘Minoan Kernos’ was Designed to Predict a Total Solar Eclipse and to Facilitate a Magnetic Compass. Mediterranean Archaeology and Archaeometry, {{{Vuosi}}}, 15. vsk, nro 1, s. 95–107. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa