Kykladinen kulttuuri
Kykladinen kulttuuri oli Kreikassa Kykladien saarilla pronssikaudella vaikuttanut kulttuuri noin ajalla 3200–1050 eaa. Se oli osa samaan aikaan eri puolilla Egeanmeren aluetta vaikuttaneita Egeanmeren kulttuureita, joihin luetaan myös Kreetan minolainen kulttuuri ja Manner-Kreikan helladinen kulttuuri.[1][2]
Laajasti ottaen kykladiseen kulttuuriin voidaan lukea myös edeltävän neoliittisen kauden löydöt alueelta noin vuodesta 5200 eaa. lähtien. Kykladinen kulttuuri saapui Kreikan saarille ja lähialueille idästä Anatoliasta neoliittisena maanviljelykulttuurina. Kulttuuri oli esihelleeninen eli indoeurooppalaisten kreikkalaisten tuloa edeltänyt, eikä se tuntenut kirjoitustaitoa. Kulttuurin ihmiset elivät muun muassa maanviljelyllä, karjanhoidolla ja kalastuksella. Jo kivikaudella Kykladien Mílos vei mantereelle obsidiaania, jota käytettiin terätyökaluissa. Varsinkin varhaiskykladisella kaudella kykladinen kulttuuri oli materiaaliselta kulttuuriltaan hyvin omaleimainen.[3] Kykladiseen materiaaliseen kulttuuriin liittyvät muun muassa niin kutsutut kykladiset idolit eli pienet kulttikuvat. Myöhemmissä vaiheissa kulttuuri sulautui käytännössä yhteen minolaisen sekä myöhäishelladisen mykeneläisen kulttuurin kanssa.
Historia muokkaa
Tausta muokkaa
Kykladit ovat olleet asuttuja todennäköisesti viimeistään paleoliittisella kaudella 11000 eaa., jolloin míloslaista obsidiaania eli laavalasia vietiin jo Manner-Kreikkaan. Varhaisimmat merkit asutuksesta ovat neoliittiselta kaudelta noin 5500 eaa.[3] Viimeistään noin 5200 eaa. neoliittinen maanviljely- ja karjanhoitokulttuuri saapui idästä Anatoliasta Kykladeille. Tulokkaat saattoivat kuulua alkujaan pohjoisen Syyrian Amuqin kulttuurin alueelta lähteneisiin kansoihin. Kykladien varhainen maanviljelykulttuuri ennen 4000 eaa. mm. Sáliagkoksella ja Kéan Kefálassa pohjautui mm. emmervehnän ja villiohran viljelyyn, lampaiden ja vuohien pitoon sekä kalastukseen veneestä keihäiden avulla. Míloksen saari vei jo tuolloin obsidiaania mantereelle. Obsidiaani on laavalasia, joka oli hyvää materiaalia terätyökalujen valmistamiseen ennen metallien keksimistä. Míloksen obsidiaanikauppa jatkui pronssikaudellakin.
Myöhemmin Kykladeilta saatiin mm. smirgel-kiveä Náxokselta sekä hopeaa.[4] Samoihin aikoihin Manner-Kreikassa vallitsi Dimínin kulttuuri. Metallien, pääasiassa kuparin, käyttö sai alkunsa noin ajalla 4200–3200 eaa., mikä luetaan yleensä kuitenkin vielä myöhäiseksi kivikaudeksi tai kalkoliittiseksi kaudeksi eli kuparikaudeksi.[3] Kykladeilta luultavasti käytiin kauppaa nykyisen Bulgarian alueella vallinneen Vincan kulttuurin kanssa. Noin 3500 eaa. viiniä ja oliiveja vietiin Egeanmeren ulkopuolelle.
Kykladisen kulttuurin kehitys muokkaa
Pronssikauden katsotaan alkaneen alueella noin 3200 eaa., mihin sijoitetaan myös kykladisen kulttuurin varhaisimman vaiheen eli varhaiskykladisen kauden alku. Kulttuuri säilyi kuitenkin käytännössä pitkään edelleen kuparikautisena, ja varsinaisen pronssin käyttö alkoi vasta noin 2300 eaa.[3] Kykladinen kulttuuri oli Egeanmeren pronssikautisista kulttuureista varhaisin. Kulttuuri jaetaan kolmeen kauteen muiden Egeanmeren kulttuurien tavoin. Varhaiskykladinen kausi käsittää noin vuodet 3200–2100 eaa., keskikykladinen kausi noin vuodet 2100–1700 eaa. ja myöhäiskykladinen kausi noin vuodet 1700–1050 eaa.[5]
Kykladisen kulttuurin huippukautta oli varhaiskykladinen aika sekä keskikykladisen kauden alku. Varhaiskykladisen kauden alkuvaiheen merkittävimmät paikalliskulttuurit tunnetaan nimillä Grótta-Pilós-kulttuuri ja Kéros-Sýros-kulttuuri. Niiden merkittävimpiä löytöpaikkoja ovat muun muassa Mílos, Náxos, Páros, Kéros, Sýros ja Amorgós. Varhaiskykladisella kaudella I noin 3200–2800 eaa. Kykladit alkoivat tuottaa kivestä tehtyjä tyyliteltyjä veistoksia, niin kutsuttuja kykladisia idoleita, jotka esittivät usein naishahmoja. Eräät idolit olivat viulun muotoisia.[6][7][8]
Kámpoksen kulttuurina tunnettu paikalliskulttuuri muodosti siirtymävaiheen varhaiskykladiselta kaudelta I varhaiskykladiselle kaudelle II. Se vaikutti noin 3000–2800 eaa., ja on saanut nimensä Pároksella sijaitsevan löytöpaikkansa mukaan. Kykladisiksi ”paistinpannuiksi” kutsutut esineet ilmestyivät tämän kulttuurin aikana noin vuoteen 2800 eaa. mennessä.[9]
Varhaiskykladisen kauden lopulla noin 2500–2200 eaa. vaikutti Kastrín kulttuurina tunnettu paikalliskulttuuri, joka on saanut nimensä samannimisestä löytöpaikasta Sýroksella. Kulttuurin löytöpaikkoihin kuuluvat myös muun muassa Markianí Amorgóksella ja Agía Eiríni Kéalla sekä Lefkantí ja Mánika Euboialla saakka.[8] Samalla kaudella noin 2300 eaa. Mílokselle syntyi Fylakopín asutus, joka oli varhainen suurikokoinen ja kaupunkimainen keskus. Fylakopí kukoisti edelleen keskikykladisella kaudella ja säilyi asuttuna kykladisen kulttuurin lopulle saakka. Sen mukaan on nimetty Fylakopín paikalliskulttuurit (I ja II), joiden löytöpaikkoihin kuuluu myös muun muassa Páros.[8] Purjealusten käyttö alkoi noin 2300 eaa., mikä helpotti merenkulkua ja kaupankäyntiä.[3] Noin ajalla 2200–1700 eaa. jo mainittujen saarten lisäksi muun muassa Thíra, Tínos, Despotikó, Sífnos, Kýthnos ja Kéa olivat kukoistavan saaristokulttuurin asuinpaikkoja. Kykladisen kulttuurin siirtokunnat levisivät koko itäiselle välimerelle.[10]
Kykladinen kulttuuri toimi monin tavoin välittäjänä Anatolian, Kreetan ja Manner-Kreikan alueiden välillä.[1] Kulttuuri vaikutti minolaiseen kulttuuriin, joka alkoi kehittyi huippuunsa kykladista kulttuuria myöhemmin noin 2500–2000 eaa. Keskikykladisella kaudella noin 2000 eaa. alkaen minolaisen kulttuurin vaikutus oli Kykladeilla vahvempi, ja minolainen ja kykladinen kulttuuri sulautuivat saaristossa käytännössä yhteen.[1] Vuoden 2000 eaa. paikkeilla Mílokselta vietiin edelleen obsidiaania; Párokselta, Náxokselta, Tínokselta ja Sýrokselta marmoria; ja Sífnokselta kuparia Egyptiin ja Lähi-itään.[10] Myöhäiskykladisella kaudella kykladinen kulttuuri sulautui osaksi mykeneläistä kulttuuria.[1]
Kaudet muokkaa
Kykladinen kulttuuri voidaan jakaa kausiin seuraavasti. Ajoitukset ovat summittaisia ja pyöristettyjä.[5] Ne ovat myös osittain kiistanalaisia ja muuttuvat tutkimuksen edetessä ja uusien löytöjen myötä. Kirjainlyhenteitä käytetään englanninkielisessä ja tieteellisessä kirjallisuudessa: EC, Early Cycladic (varhaiskykladinen kausi); MC, Middle Cycladic (keskikykladinen kausi); LC, Late Cycladic (myöhäiskykladinen kausi).[8]
| Ajoitus (noin) |
Esihistorian aikakausi yleensä |
Kykladisen kulttuurin kaudet |
Kykladiset paikalliskulttuurit | |
|---|---|---|---|---|
| 3200–2800 eaa. | Varhainen pronssikausi | EC I | Varhaiskykladinen I | Grótta-Pilós-kulttuuri Kámpoksen kulttuuri |
| 2800–2300 eaa. | EC II | Varhaiskykladinen II | Kéros-Sýros-kulttuuri | |
| 2300–2100 eaa. | EC III | Varhaiskykladinen III | Kastrín kulttuuri Fylakopín kulttuuri I | |
| 2100–1900 eaa. | Keskinen pronssikausi | MC I | Keskikykladinen I | Fylakopín kulttuuri II |
| 1900–1800 eaa. | MC II | Keskikykladinen II | ||
| 1800–1700 eaa. | MC III | Keskikykladinen III | ||
| 1700–1600 eaa. | Myöhäinen pronssikausi | LC I | Myöhäiskykladinen I | |
| 1600–1400 eaa. | LC II | Myöhäiskykladinen II | ||
| 1400–1050 eaa. | LC III | Myöhäiskykladinen III | ||
Asutukset muokkaa
Kykladisen kulttuurin aikana asuttiin kylissä tai pienissä kaupungeissa. Niitä on löydetty useita eri puolilta Kykladeja. Asuinpaikkojen lisäksi on löydetty myös lukuisia hautausmaita, joista ovat peräisin erityisesti monet kykladisten idolien löydöt.
Löytöpaikkoja muokkaa
Kykladinen taide muokkaa
Kykladien pronssikautiseen materiaaliseen kulttuuriin kuuluvat ennen kaikkea marmorista veistetyt kykladiset idolit ja kiviruukut sekä keraamiset niin kutsutut kykladiset ”paistinpannut”, joiden käyttötarkoitusta ei tunneta.[1] Pääosa löydöistä on peräisin haudoista.[3]
-
Tyypillinen naispuolinen kykladinen idoli, n. 2800–2300 eaa. -
Tyypillinen naispuolinen idoli. -
Kykladisen idolin pää. -
Harppua soittava idoli, n. 2800–2300 eaa. -
Kolme idolia, n. 2800–2300 eaa. -
Marmorisia ruukkuja, n. 3000–2300 eaa. -
Kykladinen "paistinpannu", n. 2700 eaa. -
-
Kernos, 2000 eaa. -
Astioita, 2000-luku eaa.
.JPG)
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- Galanakis, Yannis (toim.): The Aegean World. A Guide to the Cycladic, Minoan and Mycenaean Antiquities in the Ashmolean Museum. Ashmolean, University of Oxford, 2013. ISBN 978-960-6878-59-6.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kykladinen kulttuuri”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 286.
- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Aigeialainen kulttuuri”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 15.
- ↑ a b c d e f Galanakis 2013, s. 85–86.
- ↑ Parker, Geoffrey: Elävä maailmanhistoria. Luku Varhaisaikojen Eurooppa, s. 31.
- ↑ a b Galanakis 2013, s. 173.
- ↑ Early Cycladic Figurines Greek Thesaurus. Viitattu 16.1.2017.
- ↑ Early Cycladic Art and Culture Heilbrunn Timeline of Art History. 10.2014. The Metropolitan Museum of Art. Viitattu 16.1.2017.
- ↑ a b c d Renfrew, Colin: ”Cyclades”. Teoksessa Cline, Eric H.: The Oxford Handbook of the Bronze Age Aegean, s. 87–90. Oxford Handbooks. Oxford University Press, 2012. ISBN 019024075X. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Cline, Eric H.: The Oxford Handbook of the Bronze Age Aegean, s. 87. Oxford Handbooks. Oxford University Press, 2012. ISBN 019024075X. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Durando, Furio: Historialliset kulttuurit, Kreikka. s. 21.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kykladinen kulttuuri Wikimedia Commonsissa
