Kari Pekka Silvennoinen (s. 1. heinäkuuta 1956 Liperi) on suomalainen lakimies,[1] joka vuonna 2006 vei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen kysymyksen Suomen sodissa luovutettujen alueitten kiinteistöjen omistusoikeuksista.

Varatuomari Kari Silvennoinen.

Kari Silvennoinen syntyi Liperissä. Hän pääsi ylioppilaaksi Liperin lukiosta vuonna 1975 ja opiskeli Helsingin yliopistossa teoreettista fysiikkaa, tietojenkäsittelyoppia ja matematiikkaa 1975–1979. Hän siirtyi lukemaan oikeustiedettä ja valmistui vuonna 1980 varanotaariksi ja 1985 oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta ja 1997 varatuomariksi. Lisäksi hän on suorittanut jatko-opintoja yleisessä siviilioikeudessa Helsingin yliopistossa, Lapin yliopistossa ja Freie Universitet Berlinissä.[2] Silvennoinen valmistui oikeustieteen lisensiaatiksi vuonna 2013 lisensiaatintutkimuksella Lainhuudatusvelvollisuudesta.[3] Silvennoinen on eronnut Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä vuonna 2013, mutta jatkaa asianajotoiminnan harjoittamista asianajajaliiton ulkopuolella omassa toimistossaan.[4]

Karjalaan jääneiden kiinteistöjen palauttamisasia muokkaa

Silvennoinen toimi 88 tilanomistajan asianajajana luovutettuun Karjalaan jääneiden kiinteistöjen palauttamisasiassa. Helmikuussa 2007 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin vastasi, ettei käsittele kanteita, koska kaikkia Venäjän oikeuskeinoja ei ole käytetty.[5] Silvennoinen jatkoi asian ajamista Venäjän oikeuslaitoksessa.[6] Juttu eteni oikeuskäsittelyyn kesäkuussa 2007 ja ensimmäinen istunto oli elokuussa.[7]

Venäjän oikeuslaitos hylkäsi kanteet, ensin Viipurissa ja sitten Pietarissa. Venäjän federaation Korkein oikeus on antanut asiassa päätöksen 29.4.2008, jolloin se kumosi alempien oikeuksien päätökset ja ilmoitti ettei asiaa voi käsitellä lainkaan Venäjän oikeuslaitoksessa. Silvennoinen vei asian uudestaan EIT:hen keväällä 2008, ja vielä toiseen kertaan syksyllä 2008, mutta EIT ei ottanut sitä käsittelyyn. [8]

Silvennoinen oli etsinyt asianomistajia lehti-ilmoituksin. Suomen Asianajajaliitto tutki, oliko toiminta hyvän asianajajatavan mukaista, ja ojensi Silvennoista varoituksella. Silvennoinen valitti Helsingin hovioikeuteen ja Korkeimpaan oikeuteen. Molemmat oikeusasteet pitivät kuitenkin asianajajaliiton antaman varoituksen voimassa.

Silvennoinen on tehnyt useita kansainvälisoikeudellisia tutkimuksia aiheesta.[9] Kiinteistökysymyksen osalta hän on myös julkaisuut useita artikkeleita sekä tutkimuksia.[10]

Väinö Tannerin sotasyyllisyys muokkaa

20. lokakuuta 2008 Korkein oikeus hylkäsi Silvennoisen ajaman hakemuksen Väinö Tannerin sotasyyllisyystuomion purkamiseksi.lähde? Oikeusministeri Tuija Brax ilmoitti Helsingin Sanomissa, että oikeusministeriö tutkii, voidaanko tuomiot purkaa lainsäädäntöteitse. Silvennoinen ilmoitti vievänsä asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Hän jätti asian vireille 12.1.2009.[11]

Lähteet muokkaa

  1. Laurila, Petri (toim.): Suomen lakimiehet 2011 Finlands jurister, s. 991. Helsinki: Talentum, 2011. ISBN 978-952-14-1616-3.
  2. Suomen Lakimiesliiton matrikkeli, 2007
  3. Tiedekuntaneuvoston pöytäkirja 10.9.2013
  4. Kari Silvennoinen Caprilta Karjalaan. Karjalan Kuvalehti, Syyskuu 2013, nro 15, s. 55. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 20.9.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. EIT ei käsittele vaatimusta Karjalan kiinteistöjen palauttamisesta Helsingin Sanomat. Viitattu 5.3.2007.
  6. Karelia Klubi: EIT:ltä venäjänkielinen päätös suomalaisille kantajille! (pdf) kareliaklubi.com. Viitattu 4.2.2012.
  7. HS.fi: Karjalaa palautetaan oikeudessa Viipurissa.
  8. http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1654&author=10 (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. http://selma.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=12&recCount=25&recPointer=1&bibId=397184[vanhentunut linkki]
  10. http://selma.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=12&recCount=25&recPointer=4&bibId=378952 (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sotasyyllisyystuomio+Euroopan+ihmisoikeustuomioistuimeen/1135242668459

Aiheesta muualla muokkaa