Suomen Asianajajaliitto

organisaatio

Suomen Asianajajaliitto (ruots. Finlands Advokatförbund) on vuonna 1958 perustettu asianajajalakiin perustuva julkisoikeudellinen yhteisö. Julkisoikeudellista liittoa edelsi vuonna 1919 perustettu Suomen Asianajajaliitto ry.

Suomen Asianajajaliitto
Perustettu 1958
Toimiala Asianajotoiminnan kehittäminen ja asianajajien valvonta
Kotipaikka Helsinki
Jäsenmäärä 2 100
Pääsihteeri Niko Jakobsson
Puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju
Jäsenlehti Defensor Legis
Advokaatti
Aiheesta muualla
www.asianajajaliitto.fi

Suomen Asianajajaliitto oli vuoden 2023 loppuun asti Suomen Lakimiesliiton jäsenjärjestö. Se kuuluu jäsenenä Euroopan unionin asianajajajärjestöjen neuvostoon CCBE:hen. Sen pääsihteerinä toimii varatuomari Niko Jakobsson.

Jäsenistö muokkaa

Ainoastaan Asianajajaliiton jäsenet saavat käyttää ammattinimikettä ”asianajaja”. Asianajajaliiton jäsenyyttä hakevalta edellytetään:

  • ylempää oikeustieteellistä loppututkintoa (lakimies, OTK/OTM)
  • vähintään neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä, joista vähintään kaksi vuotta asianajollisista tehtävistä
  • asianajajatutkinnon suorittamista
  • asianajajalain ja liiton sääntöjen mukaista sopivuutta tehtävään

Asianajajat eroavat edellä mainituilla perusteilla muista oikeudellisia palveluita tarjoavista lakimiehistä. Asianajotoimisto-nimikettä saa käyttää vain sellainen toimisto, jonka omistaa asianajaja. Julkisuudessa ja kansalaiskeskustelussa termit ”lakimies” ja ”asianajaja” sekoittuvat usein toisiinsa. Lyhyesti sanoen kaikki asianajajat ovat lakimiehiä, mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia (Suomen Asianajajaliiton jäseniä).

Suomessa oli vuoden 2013 lopussa noin 800 asianajotoimistoa ja niissä työskenteli noin 2 000 asianajajaa (luvussa on mukana noin sata julkista oikeusavustajaa, jotka ovat Suomen Asianajajaliiton jäseniä) ja noin 600 avustavaa lakimiestä. Noin puolet asianajajista ja asianajotoimistojen palveluksessa olevista avustavista lakimiehistä työskentelee pääkaupunkiseudulla. Asianajajista naisia on 28 prosenttia.

Toiminta muokkaa

Asianajajaliitto vastaa asianajajien ja oikeusavustajien ammatillisesta eli hyvän asianajajatavan valvonnasta yhdessä valtioneuvoston oikeuskanslerin kanssa. Asianajajaliiton jäsenten valvonta erottaa heidän toimintansa muista oikeudellisten palveluiden tarjoajista (lakimiehet, lakiasiantoimistot). Kuka tahansa voi kannella asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luva saaneiden oikeudenkäyntiavustajien asiattomasta toiminnasta Asianajajaliiton yhteydessä toimivalle itsenäiselle valvontalautakunnalle[1]. Valvontamenettely on kantelijalle maksuton.

Myös Suomen Asianajajaliiton hallituksella on velvollisuus valvoa asianajajien toimintaa ja sen tulee puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Viime kädessä hallitus voi saattaa vireille asianajajaan kohdistuvan valvontamenettelyn. Valvonta-asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta vastaa liiton yhteydessä toimiva lautakunta, johon kuuluu asianajajien lisäksi ammattikunnan ulkopuolisia jäseniä, muun muassa oikeustieteen professoreja ja tuomareita. Valvontalautakunnan päätöksestä voi menettelyn kohteena oleva asianajaja ja valtioneuvoston oikeuskansleri valittaa Helsingin hovioikeuteen. Asianajajaliitto seuraa aktiivisesti oikeuskehitystä sekä tekee työtä kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi. Liitto jättää vuosittain lausuntonsa liki kaikista keskeisistä lainsäädäntöuudistuksista.

Suomen Asianajajaliitto julkaisee kahta lehteä, oikeudellisia artikkeleita sisältävää Defensor Legistä ja Advokaatti-nimistä jäsenlehteä. Liitto myöntää Oikeusteko-palkintoja henkilöille, yhteisöille tai viranomaisille, jotka ovat edistäneet merkittävällä tavalla oikeudenmukaisuutta. Palkinnon ovat saaneet muun muassa oikeuskansleri Jaakko Jonkka[2], korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo[3], Rovaniemen hovioikeuden laadunarviointijärjestelmä, toimittaja Paavo Teittinen[4] ja valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen[5].

Puheenjohtajat muokkaa

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtajana toimii Hanna Räihä-Mäntyharju[6], aiemmin tehtävässä ovat toimineet muun muassa Lauri Castrén, Lars Hornborg, Kaarlo Ståhlberg, Erik Salvén, Erkki-Juhani Taipale, Jukka Peltonen, Pauli Alankoja, Pekka Sirviö, Tomas Lindholm, Matti Manner, Kari Lautjärvi, Riitta Leppiniemi, Mika Ilveskero, Risto Sipilä ja Jarkko Ruohola.

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa