Kansaneläkeindeksi
Kansaneläkeindeksi on Kansaneläkelaitoksen (Kela) elinkustannusindeksiä seuraava indeksi, jonka mukaan suuri osa Kelan maksamista etuuksista ja tietyt muiden tahojen etuudet tai euromäärät sidotaan hintatason kehitykseen[1]. Kansaneläkeindeksillä tarkistetaan mm.
- Kansaneläke ja muut kansaneläkelaissa[2] mainitut rahamäärät
- Takuueläke
- Perhe-eläke
- Rintamalisät
- Vammaistuet
- Työttömyysturvan peruspäiväraha (vaikuttaa myös ansiopäivärahaan) ja työmarkkinatuki sekä lapsikorotus
- Osa eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteista
- Lääkekorvausten vuotuinen omavastuu
- Lapsilisät
- Lastenhoidon tuet
- Sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahat
- Opintotuki (ensimmäinen indeksitarkistus elokuussa 2014)[3]
Täyden kansaneläkkeen määrään on Kelassa sidottu mm.
- Sotilasavustuksen perusavustus
- Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa
- Maatalouden luopumistuen täydennysosa
Lisäksi muiden viranomaisten kuin Kelan hallinnoimia, kansaneläkeindeksin kehitykseen sidottuja määriä ovat mm.
- Toimeentulotuen perusosa
- Ulosotossa sovellettavan velallisen suojaosuuden määrä
- Yksityishenkilön velkajärjestelyssä velallisen lisäsuoritusvelvollisuuden perusteena oleva rahamäärä
- Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja maksukatto
Täyden kansaneläkkeen määrään on muualla kuin Kelassa sidottu mm.
- Valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen täyden eläketulovähennyksen määrä
Seuraavan vuoden kansaneläkeindeksin pisteluku saadaan jakamalla kunkin vuoden kolmannen vuosineljänneksen (heinä-, elo- ja syyskuun) elinkustannusindeksin pistelukujen keskiarvo luvulla 1,16. Kela vahvistaa seuraavan kalenterivuoden kansaneläkeindeksin pisteluvun kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä.
Historia muokkaa
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Ajanpuute. Pikkuhiljaa tulee tekstiä lisää |
Kansaneläkeindeksi luotiin vuoden 1956 kansaneläkelain[2] yhteydessä, jolloin kansaneläkelain mukaisten etuuksien kehitys sidottiin elinkustannusindeksin kehitykseen[4]. Kansaneläkeindeksin perustasoksi määriteltiin valtioneuvoston päätöksellä elinkustannusindeksin pisteluku 116, joka oli kansaneläkelain voimaantuloa edeltäneen vuosineljänneksen pistelukujen keskiarvo[5][6].
- Tarkkaan ottaen:
»Kansaneläkelain voimaantuloa välittömästi edeltäneen vuosineljänneksen aikana vallinneiden elinkustannusten indeksipistelukuna pidetään mainitun neljänneksen kultakin kuukaudelta laskettujen indeksipistelukujen keskiarvoa tasoitettuna lähimmäksi kokonaisluvuksi.»
- Kansaneläkelaki astui voimaan 1.1.1957[7], jolloin sitä edeltänyt vuosineljännes oli loka-joulukuu 1956. Elinkustannusindeksin pisteluvut tuolloin olivat 1956:10=113, 1956:11=118 ja 1956:12=118[8], joista laskettu keskiarvo pyöristettynä kokonaisluvuksi on juuri 116.
Indeksitarkistuksia tehtiin aluksi kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun indeksi oli edellisestä tasostaan muuttunut vähintään 10 %[5], kunnes vuonna 1961 määräaika laskettiin yhteen kuukauteen[9]. Tarkistuksen laukaisevan muutoksen määrää pienennettin ensin 5 %:iin vuonna 1963[10] ja myöhemmin 3 %:iin vuonna 1967[11], mikä yhdessä 1970-luvun korkean inflaation kanssa johti siihen, että etuuksiin tehtiin viisi indeksitarkistusta vuoden 1975 aikana. 1980-luvulla indeksitarkistus alettiin tehdä ensin kaksi kertaa vuodessa ja lopulta vuodesta 1985 lähtien kerran vuodessa kunkin kalenterivuoden alussa[12].
Poikkeukset kansaneläkeindeksiin muokkaa
Kansaneläkeindeksi itsessään on saanut kehittyä varsin rauhassa ilman, että sen kulkua olisi väkisin ohjattu muualle kuin laskentasääntöjen osoittamaan suuntaan. Yleisempää on ollut, että indeksiin sidottujen etuuksien kehityksessä on poikettu indeksin osoittamasta muutosvauhdista. Yhden kerran kuitenkin myös itse indeksiin on kajottu.lähde?
- Vuoden 1994 indeksikorotus jätettiin säästösyistä tekemättä. Aluksi tarkoitus oli tehdä väliin jäänyt indeksikorotus vuoden verran myöhässä vuonna 1995[13], mutta seuraavana vuonna vuoden rästiin jäänyttä korotusta lykättiin jälleen[14], kunnes siitä vuoden kuluttua kansaneläkejärjestelmän uudistamisen (ns. pohjaosien leikkauksen) yhteydessä korotus päätettiin jättää pysyvästi tekemättä[15][16]. Kansaneläkeindeksi jäi päätöksen takia pysyvästi noin 2 % alemmalle tasollelähde?.
Kaksi kertaa on tehty indeksikorotus poikkeuslaissa mainitun indeksipisteluvun mukaan. Näinä kertoina varsinainen kansaneläkeindeksin pisteluku on vahvistettu, mutta sitä ei ole käytetty etuuksien tason laskemiseen.lähde?
- Vuoden 2010 indeksitarkistus olisi ollut negatiivinen, ellei indeksiä olisi poikkeuksellisesti jäädytetty. Syksyllä 2009 oltiin tilanteessa, jossa elinkustannusindeksi oli koko alkuvuoden ollut alemmalla tasolla kuin vuoden 2008 heinä-syyskuun elinkustannusindeksin keskiarvo. Lain[17] mukaan tehty elinkustannusindeksin seuraaminen olisi merkinnyt kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromäärien alenemista[18]. Normaalin käytännön mukaan vuoden 2010 kansaneläkeindeksi olisi ollut[19][20]
- joten kansaneläkeindeksi olisi laskenut 1502:sta 1490:een eli 0,8 % (kaavan funktio P0( ) tarkoittaa pyöristystä nollan desimaalin tarkkuuteen eli kokonaislukuun). Etuuksien euromäärien lasku vältettiin säätämällä laki, jossa indeksin pistelukua ei muutettu, mutta kaikki kansaneläkeindeksistä riippuvat määrät säädettiin laskettavaksi vuoden 2009 indeksiä käyttäen[21].
Indeksien pistelukuja ja vuosimuutokset vuodesta 1985 muokkaa
| Vuosi | Kansaneläke-indeksi 1957=100 | Vuosimuutos | Elinkustannus-indeksi 1951:10=100 | Vuosimuutos | Ansiotaso-indeksi 1964=100 | Vuosimuutos |
| 1985 | 823 | 6,9 % | 980 | 5,9 % | 943 | 8,4 % |
| 1986 | 863 | 4,9 % | 1015 | 3,6 % | 1008 | 6,9 % |
| 1987 | 893 | 3,5 % | 1052 | 3,6 % | 1079 | 7,0 % |
| 1988 | 926 | 3,7 % | 1104 | 4,9 % | 1176 | 9,0 % |
| 1989 | 976 | 5,4 % | 1177 | 6,6 % | 1281 | 8,9 % |
| 1990 | 1045 | 7,1 % | 1248 | 6,0 % | 1398 | 9,1 % |
| 1991 | 1104 | 5,6 % | 1300 | 4,2 % | 1487 | 6,4 % |
| 1992 | 1139 | 3,2 % | 1333 | 2,5 % | 1515 | 1,9 % |
| 1993 | 1170 | 2,7 % | 1361 | 2,1 % | 1526 | 0,7 % |
| 1994 | 1170 | 0,0 % | 1376 | 1,1 % | 1557 | 2,0 % |
| 1995 | 1192 | 1,9 % | 1390 | 1,0 % | 1629 | 4,6 % |
| 1996 | 1195 | 0,3 % | 1398 | 0,6 % | 1693 | 3,9 % |
| 1997 | 1202 | 0,6 % | 1415 | 1,2 % | 1729 | 2,1 % |
| 1998 | 1223 | 1,7 % | 1435 | 1,4 % | 1790 | 3,5 % |
| 1999 | 1239 | 1,3 % | 1452 | 1,2 % | 1839 | 2,7 % |
| 2000 | 1253 | 1,1 % | 1501 | 3,4 % | 1912 | 4,0 % |
| 2001 | 1302 | 3,9 % | 1539 | 2,5 % | 1999 | 4,6 % |
| 2002 | 1333 | 2,4 % | 1563 | 1,6 % | 2069 | 3,5 % |
| 2003 | 1349 | 1,2 % | 1577 | 0,9 % | 2151 | 4,0 % |
| 2004 | 1357 | 0,6 % | 1580 | 0,2 % | 2232 | 3,8 % |
| 2005 | 1362 | 0,4 % | 1594 | 0,9 % | 2319 | 3,9 % |
| 2006 | 1377 | 1,1 % | 1622 | 1,8 % | 2389 | 3,0 % |
| 2007 | 1401 | 1,7 % | 1662 | 2,5 % | 2469 | 3,3 % |
| 2008 | 1436 | 2,5 % | 1730 | 4,1 % | 2606 | 5,5 % |
| 2009 | 1502 | 4,6 % | 1730 | 0,0 % | 2710 | 4,0 % |
| 2010 | 1502 | 0,0 % | 1751 | 1,2 % | 2781 | 2,6 % |
| 2011 | 1508 | 0,4 % | 1812 | 3,5 % | 2856 | 2,7 % |
| 2012 | 1565 | 3,8 % | 1863 | 2,8 % | 2947 | 3,2 % |
| 2013 | 1609 | 2,8 % | ||||
| 2014 | 1630 | 1,3 % | ||||
Lähteet muokkaa
- Kelan tilastollinen vuosikirja 2012. Kela, 2013. ISBN 978-951-669-927-4. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.12.2013). [vanhentunut linkki]
- Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja 2000, s. 301-306, 352-353. Kela, 2001. ISBN 951-669-555-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.12.2013). [vanhentunut linkki]
- Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä (HE 54/2001) finlex.fi. Viitattu 2.12.2013.
- Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksin soveltamisesta vuonna 2010 (HE 148/2009) finlex.fi. Viitattu 3.12.2013.
Viitteet muokkaa
- ↑ Hallituksen esitys 148/2009, Yleisperustelut, 1. Nykytila
- ↑ a b Kansaneläkelaki
- ↑ Kelan tiedote etuuskorotuksista vuodelle 2014 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Laki kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin
- ↑ a b Valtioneuvoston päätös kansaneläkkeiden sitomisesta elinkustannuksiin (116/1957)
- ↑ Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja 1970, s. 33. Kansaneläkelaitos, 1971.
- ↑ Kansaneläkelaki, 99 §
- ↑ Elinkustannusindeksi 1951:10=100
- ↑ Valtioneuvoston päätös kansaneläkkeiden sitomisesta elinkustannuksiin (510/1961)
- ↑ Valtioneuvoston päätös kansaneläkkeiden sitomisesta elinkustannuksiin annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (143/1963)
- ↑ Valtioneuvoston päätös kansaneläkkeiden sitomisesta elinkustannuksiin annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (408/1967)
- ↑ Valtioneuvoston päätös kansaneläkkeiden sitomisesta elinkustannuksiin 17.5.1984 (383/1984)
- ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain poikkeuksellisesta soveltamisesta vuonna 1994 (HE 248/1993)
- ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain poikkeuksellisesta soveltamisesta vuonna 1995 (HE 104/1994)
- ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkejärjestelmän uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 119/1995)
- ↑ Laki kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain muuttamisesta (1496/1995)
- ↑ Laki kansaneläkeindeksistä (456/2001)
- ↑ Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet säilyvät ennallaan ensi vuonna, STM:n tiedote 365/2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Laki kansaneläkeindeksistä (456/2001) 2 § 2 mom.
- ↑ Kansaneläkeindeksin laskusääntö Kelan sivuilla
- ↑ Laki kansaneläkeindeksin soveltamisesta vuonna 2010 (852/2009)