Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha
Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha (myös ansiosidonnainen työttömyysturva) on osa sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvaa työttömyysvakuutusta.[1] Suomessa ansiosidonnainen päiväraha otettiin käyttöön vuonna 1985.[2]
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrä perustuu työttömyyttä edeltäneeseen palkkatasoon. Se muodostuu kaikille yhtä suuresta perusosasta, joka on peruspäivärahan suuruinen sekä ansio-osasta, joka perustuu työttömyyttä edeltäneeseen vakiintuneeksi katsottuun palkkaan.lähde?
Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on tarkoitettu pääsääntöisesti muille kuin pitkäaikaistyöttömille tai vain vähän työhistoriaa omaaville työttömille. Vuonna 2009 keskimääräinen ansiosidonnainen päiväraha oli 1 186 euroa kuussa eli noin kaksi kertaa niin suuri kuin työmarkkinatuki.[3][4] Työttömyyskassat hoitavat ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksuliikenteen. Peruspäivärahaa vastaava osuus rahoitetaan verovaroilla ja ansio-osa rahoitetaan kaikilta työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Työttömyyskassat maksavat 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta.[5]
Määrä muokkaa
Ansiopäiväraha koostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta sekä ansio-osasta. Peruspäiväraha vuonna 2022 on 34,50 € päivässä. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia.[6]
Ansio-osan suuruus lasketaan työttömyyttä edeltävän palkan perusteella. Palkka huomioidaan vähintään työssäoloehdon täyttävältä jaksolta. Palkasta vähennetään osat, joiden ei katsota olevan osa vakiintunutta palkkaa. Näitä ovat esimerkiksi lomarahat ja lomakorvaukset. Lisäksi palkkaan tehdään 4,29 %:n lakisääteinen vähennys. Jäljelle jäänyt summa määritysjaksolla olevien laskennallisten työpäivien lukumäärällä. Näin saadaan päiväpalkka, jonka avulla lasketaan ansio-osan suuruus.[6]
Jos etuudensaajalla on huollettavanaan alaikäisiä lapsia, maksetaan ansiopäivärahaan lapsikorotus, joka vuonna 2022 on yhdestä alle 18-vuotiaasta lapsesta 5,41 €/pv, kahdesta lapsesta yhteensä 7,95 €/pv ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,25 €/pv.[6]
Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enintään 5 päivää viikossa.[6]
Ansiopäivärahan määrää voi arvioida ansiopäivärahalaskurilla[7].
Vuonna 2020 ansiopäivärahan määrä oli keskimäärin 65,57 euroa päivässä, ja sitä maksettiin keskimäärin 83 päivän ajalta.lähde?
Kesto muokkaa
Saamisehto muokkaa
Ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan on oikeutettu henkilö, joka on ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä ja täyttänyt työssäoloehdon. Työssäoloehto täyttyy, kun työntekijä on ollut tarkastelujakson eli 28 edellisen kuukauden aikana yhteensä 26 kalenteriviikkoa palkkatyössä. Edellytyksenä on, että henkilöllä on vähintään yksi työssäoloehdon täyttävä kalenteriviikko 30.12.2013 alkaen. Jos henkilöllä ei ole yhtään työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa 30.12.2013 alkaen, työssäoloehto täyttyy 34 kalenteriviikon palkkatyöstä 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä. Viikkotyöajan tulee olla vähintään 18 tuntia ja palkan alan työehtosopimuksen mukaisen tai mikäli alalla ei ole työehtosopimusta vähintään 1 154 euroa kuukaudessa (2014) kokopäivätyöstä.lähde?
Tarkastelujaksoa pidentävät ajat, mm. sairaus, opinnot, alle kolmivuotiaan lapsen hoito, saavat olla pituudeltaan enintään seitsemän vuotta.[8] Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 300, 400 tai 500 täydeltä työttömyyspäivältä.lähde?
Paluuehto muokkaa
Mikäli henkilö on ollut työttömänä 400 päivän jälkeen, paluu 400 päivänä maksettavan ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan piiriin tapahtuu työssäoloehdon täyttämällä. Oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ei synny, jos työstä ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokopäivätyöstä on maksettava vähintään 1 154 euroa kuukaudessa (2014), jotta työsuhde kartuttaisi työssäoloehtoa.lähde?
Tulkinta muokkaa
Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha maksetaan työttömyysturvalain perusteella, oikeus siihen todetaan työ- ja elinkeinotoimiston työllisyyden edistämistoimikunnan antamalla työllisyyspoliittisella lausunnolla, josta ei työttömyysturvalain mukaan saa valittaa, mutta sen perusteella tehdystä työttömyyskassan päätöksestä voi valittaa.lähde?
Rahoitus muokkaa
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan peruspäivärahaa vastaavan osan maksaa valtio. Ansiosidonnaisen osan rahoittavat työnantajat ja työntekijät Työllisyysrahastolle maksettavien pakollisten työttömyysvakuutusmaksujen kautta. Työttömyyskassat rahoittavat lisäksi jäsenmaksuillaan 5,5 % ansiopäivärahoista.[9]
Kassan jäsenyys päivärahan ehtona muokkaa
Ansiosidonnaisen saamiseksi on oltava 26 viikkoa jonkin työttömyyskassan jäsenenä. Jäsenyysajat eri kassoissa voivat täydentää toisiaan.[10]
Ansiosidonnaista saavat vain työttömyyskassojen jäsenet, vaikka kaikki 17–64-vuotiaat työssäkäyvät ja heidän työnantajansa maksavat työttömyysvakuutusmaksua, joka kattaa 55–58 % kuluista, ja valtio 37–39 %; kassojen jäsenmaksut 5,5 %. Perustuslakivaliokunnan mukaan maksu on veroluonteinen. Sata-komiteassa kaavailtiin kaikille yhteisen työttömyyskassan perustamista, jolloin kaikki ne, jotka ansaitsevat enemmän kuin sen rajan (810 €/kk v. 2018), josta ansiosidonnaista alkaa kertyä, saisivat ansiosidonnaista korvausta. Ammattiyhdistysliike vastusti tätä ja se ei toteutunut.[11]
Työttömyysvakuutusrahasto tilittää KELAlle niiden palkansaajien työttömyysvakuutusmaksut, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan. Vuonna 2017 tuo summa oli 158 M€ [1] (Arkistoitu – Internet Archive), mikä vastaa noin 4 % kerätyistä työttömyysvakuutusmaksuista. Toisin sanoen kassoihin kuulumattomien tulo-osuus vaikuttaisi olevan noin 4 % kaikista työttömyysvakuutuksen piiriin kuuluvista tuloista. Toisaalta kassaan kuulumattomia on jopa 15 % kaikista palkansaajista [2] (Arkistoitu – Internet Archive). Toisten arvioiden mukaan osuus olisi pienempi, noin 7-8 %. Joka tapauksessa työttömyyskassoihin kuulumattomat näyttävät olevan pienituloisempia kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin, ja heidän ansiosidonnaisesta saamansa hyöty olisi keskimääräisesti pieni, jopa olematon. Kassajäsenyydestä riippumatta kaikki työttömät ovat oikeutettuja työttömyysturvan peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.lähde?
Suomessa oli marraskuussa 2020 yli 70 000 sellaista työtöntä, jotka saavat pelkkää peruspäivärahaa, vaikka he ovat rahoittaneet myös ansiosidonnaista.[12]
Työttömyyskassat ja ammattiliitot muokkaa
Useimmat työttömyyskassat toimivat ammattiliittojen yhteydessä, mutta niihinkin voi liittyä liittymättä vastaavaan ammattiliittoon ja päinvastoin. Toisaalta esimerkiksi Yleinen työttömyyskassa (YTK) on liitoista riippumaton ja siihen kuka tahansa voi liittyä.lähde?
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan muutosehdotuksia muokkaa
Professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Osmo Soininvaara, Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen ym. ehdottivat 23.1.2015 kaikille samaa oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kassajäsenyydestä riippumatta. Helsingin Sanomat myönsi nykyisen järjestelmän epäreiluksi ja aloitteen lupaavaksi muttei uskonut ay-liikkeen suostuvan siihen ja piti parempana toteuttaa se taloudellisesti parempana aikana.[13] Myös Norjassa ja Islannissa ansioturva kuuluu kaikille. Valtiovarainministeriön Mauri Kotamäki ja Jukka Mattila puolsivat Hiilamon ym. ehdotusta. He pitivät nykymallia samaan tapaan epäoikeudenmukaisena kuin sitä, että kaikki sairausvakuutusmaksua maksavat palkansaajat eivät saisi palkallista sairauslomaa tai eläkevakuutusmaksujaan vastaan eläkettä. Heistä kassojen 5,4 %:n osuus rahoituksesta voidaan hoitaa nostamalla työttömyysvakuutusmaksu 1,1 %:iin 0,65 %:sta tai lyhentämällä ansioturvan kestoa. Ratkaisu paitsi lisäisi oikeudenmukaisuutta myös pienentäisi tuloeroja. Hallinnolliset kulut vähenisivät, kun peruspäiväraha katoaisi kaikkien saadessa ansiosidonnaista.[14]
Puolet haluaa yhteisen turvan, kolmannes vastustaa muokkaa
Suomalaisista 47 prosenttia haluaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksamista kaikille työssäoloehdon täyttäville, ei vain työttömyyskassojen jäsenille, ja 30 prosenttia on eri mieltä. VATTin tutkimusprofessorin mukaan kyllä-vastausten osuus olisi ollut korkeampi, jos rahoituksen perusasiat olisi kerrottu: kassan jäsenmaksu kattaa vain 6 prosenttia kuluista. Nyt 10-15 prosenttia työllisistä ei kuulu kassoihin, etenkään matalasti koulutetut nuoret miehet, joilla on korkea työttömyysriski.[15]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Työttömyysvakuutusta pitää muuttaa reilummaksi - Helsingin Sanomat 26.1.2015, s.A5
- ↑ Myyryläinen, Heikki: Työvoimapolitiikka Interenetix-verkkoportaali. 1999. Viitattu 6.6.2015.
- ↑ Heli Puura ja Aleksi Kalenius: Myös ansioturva tarvitsee kohennusta. HS Mielipide 19.4.2011. C 8.
- ↑ Lomautusajan ansiopäivärahat kasvattivat tuntuvasti työttömyysturvaa 24.11.2010. Kela. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 6.6.2015.
- ↑ Kuka maksaa ansiopäivärahat? ytk.fi. Viitattu 1.7.2020.
- ↑ a b c d Paljonko ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksetaan ytk.fi. Viitattu 1.2.2022.
- ↑ ansiopäivärahalaskuri
- ↑ Mikä on työssäoloehto? Kela
- ↑ Tilasto Suomen työttömyysturvasta 2008 (sivu 19) Kela. [vanhentunut linkki]
- ↑ Muut edellytykset (Arkistoitu – Internet Archive), YTK, 2014.
- ↑ Ansiosidonnaista saavat vain kassan jäsenet Helsingin Sanomat. 28.5.2011.
- ↑ Marja Sannikka: Ansiosidonnainen on epäreilu Yle Uutiset. Viitattu 1.11.2020.
- ↑ Ansioturva tuskin muuttuu radikaalisti (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat PÄÄKIRJOITUS 26.1.2015.
- ↑ Työttömyysvakuutusta pitää muuttaa reilummaksi (Arkistoitu – Internet Archive), Mauri Kotamäki ja Jukka Mattila, Helsingin Sanomat, Vieraskynä 26.1.2015.
- ↑ Lähes puolet maksaisi kaikille (Arkistoitu – Internet Archive), Länsiväylä 7.-8.4.2018, sivu 8. lyhennetty verkkoversio Länsiväylä, Turun Sanomat.
Aiheesta muualla muokkaa