Kanavuori

Jyväskylän kaupunginosa

Kanavuori on Jyväskylän 72. kaupunginosa, joka kuului Jyväskylän maalaiskuntaan ennen vuoden 2009 kuntaliitosta. Alueella sijaitsee samanniminen mäki, jonka korkeus on noin 200 metriä. Kanavuori tunnetaan suositusta luontopolustaan.[1]

Kanavuori
72. kaupunginosa
Etu-Kanavuori ja Saltunlahti
Etu-Kanavuori ja Saltunlahti
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Vaajakoski-Jyskä
Koordinaatit 62°13′56″N, 025°53′47″E
Väkiluku 700
Postinumero(t) 40800 Vaajakoski
Kanavuori Vaajakosken suunnasta
Koskenvuori, kuvassa näkyvä silta on Jyväskylä–Pieksämäki-radan Haapakosken rautatiesilta

Kanavuoren alueen asutus koostuu pääasiassa Etu-Kanavuoren omakotitaloalueesta, joka sijaitsee mäen juurella Vaajanvirran rannalla sekä Jyväskylä–Pieksämäki-radan varrella. Myös Ruokosaaren asuinalue sekä Naissaari kuuluvat viralliseen kaupunginosaan.[2] Kanavuoressa oli aiemmin rautatieseisake, mutta se poistettiin käytöstä 1983. Kanavuoren asukasluku oli vuoden 2007 lopussa 738 henkeä.[3]

Maankohoamat muokkaa

Kanavuori on jyrkkäseinäinen, kallioinen ja sijaitsee Leppäveden rannalla. Mäen korkeus on 197,5 metriä merenpinnasta[4] ja yli sata metriä viereisten vesistöjen pinnasta[5]. Kanavuoren pohjoispuolella on Koskenvuori. Koskenvuoren huippu ympäristöineen on luonnonsuojelualue. Kanavuoren lähistöllä on neljä pienempää luonnonsuojelualuetta.[6] Kanavuori ja Koskenvuori ovat EU:n Natura 2000 -ohjelman suojelukohteita.[5]

Maantietoa muokkaa

Maankohoamat muokkaa

Kanavuori on jyrkkäseinäinen, kallioinen ja sijaitsee Leppäveden rannalla. Mäen korkeus on 197,5 metriä merenpinnasta[4] ja yli sata metriä viereisten vesistöjen pinnasta[5]. Kanavuoren pohjoispuolella on Koskenvuori. Koskenvuoren huippu ympäristöineen on luonnonsuojelualue. Kanavuoren lähistöllä on neljä pienempää luonnonsuojelualuetta.[6] Kanavuori ja Koskenvuori ovat EU:n Natura 2000 -ohjelman suojelukohteita.[5]

Ruokosaari muokkaa

Ruokosaari on Kanavuoren kaupunginosan itäosassa, Leppäveden rannalla sijaitseva niemi. Asutus ja vapaa-ajan asunnot sijaitsevat niemen pohjoisosassa, jossa on myös yksi maatila sekä Jyväskylän seurakunnan Koivuniemen leirikeskus. Vuonna 2008, jolloin alue kuului vielä Jyväskylän maalaiskuntaan, Ruokosaarella oli noin 60 taloa vapaa-ajan asunnot mukaan luettuna. Niemen eteläosassa sijaitseva Mustaniemi on asumaton, mutta siellä on toiminut kivimurskaamo. Vuoden 2008 osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tutkittiin mahdollista pientalorakentamista Ruokosaarelle ja Kairahtaan.[7]

Kanavuoren luolasto muokkaa

Vuoren toisella puolen sijaitsi aiemmin puolustusvoimien Suojeluvarikko (SluV, niin sanottu Kanavuoren varikko). Puolustusvoimien käyttöön oli Kanavuoren sisälle louhittu useaan kerrokseen noin 13 000 neliömetriä taisteluvälineiden säilytykseen ja huoltoon tarkoitettua varasto- ja työskentelytilaa. Luolastoa louhittiin talvisodan ajan, ja tunnelit valmistuivat 1940. Vuonna 1944 siellä aloitettiin pistoolin patruunoiden valmistus. Sotien jälkeen sinne varastoitiin aseita ja ampumatarvikkeita, 1950-luvulla linnoituskalustoa ja huoltovarmuusmateriaalia. Vuonna 1966 luolastosta tuli Puolustustusvoimien suojeluvarikko, ja 1974 aloitettiin suojelualantarvikkeiden kuten kaasunaamareiden valmistus. Puolustusvoimien toiminta päättyi luolastossa vuonna 2003. [8]

Luolasto on vuodesta 2006 lähtien ollut yksityisen Kiinteistö Oy Vuoriluolat -yrityksen omistuksessa.[8] Joulukuussa 2009 Helsingissä toimiva valtakunnallinen Tekniikan museo solmi vuokrasopimuksen varastotilojensa sijoittamisesta Kanavuoreen.[9] Myös jyväskyläläisen Alvar Aalto -museon varastotilat sijaitsevat Kanavuoren luolissa.[10] Luolastossa on vuokratiloja myös tietotekniikalle.[8] Vuonna 2019 Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelma siirrettiin luolastoon. Lisäksi Kanavuoressa on ampumarata, pienyrityksiä ja korkean turvallisuusluokan konesali, jota operoi Tnnet Oy.

Lähteet muokkaa

  1. Jyväskylän kaupunki. Ympäristötoimi: Kanavuoren lp Luontopolut ja lintutornit. Viitattu 16.9.2012.
  2. Jyväskylän karttapalvelu (Aluejaot > Kaupunginosat) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 27.2.2024.
  3. http://www.jyvaskyla.fi/vaajakoski (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. a b Peruskartta 1:20 000. 3212 08 Vaajakoski. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1983.
  5. a b c d Luontopolut ja lintutornit Jyväskylän kaupunki. Ympäristötoimi. Arkistoitu 7.1.2012. Viitattu 12.3.2012.
  6. a b Kansalaisen Karttapaikka kansalaisen.karttapaikka.fi. Viitattu 12.3.2012.
  7. Jyväskylän maalaiskunta (Tuija Solin): Ruokosaari-Kanavuori-Kairahta osayleiskaava - Selostusluonnos .jkl.fi. 22.4.2008. Viitattu 27.2.2024. [vanhentunut linkki]
  8. a b c Helsingin Sanomat 16.11.2011 s.A 10 Kallioluolastosta tulee tietotekniikalle kestävä suoja.
  9. http://www.kanavuori.fi/ajankohtaista.php?id=40[vanhentunut linkki]
  10. http://www.kanavuori.fi/ajankohtaista.php?id=38[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla muokkaa