Kaanon (Epikuros)
Kriteeristä eli Kaanon (m.kreik. Περὶ κριτηρίου ἢ Κανών, Peri kritēriou ē Kanōn) oli Epikuroksen kirjoittama filosofinen teos, joka käsitteli totuuden kriteeriä.[1][2] Teos on sittemmin kadonnut ja se tunnetaan ainoastaan muussa antiikin aikaisessa kirjallisuudessa olevien viittausten ja teoksen sisällön kuvausten kautta.
| Kaanon | |
|---|---|
| Περὶ κριτηρίου ἢ Κανών | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Epikuros |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | filosofia |
| Julkaistu | n. 300 eaa. |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Epikuroksen Kaanon esitteli kirjoittajansa eettisen ajattelun taustalla olevia yleisempiä periaatteita tämän lähimmälle oppilaspiirille. Antiikinaikaisen tiedon mukaan teos pohjautui Nausifaneen varhaisemmin kirjoittamaan teokseen Tripodi (Tripodos, Kolmijalka). Epikuros opiskeli Nausifaneen oppilaana.[2][3][4]
Epikuroksen teosta lainasivat myöhemmin muun muassa Cicero (Jumalten luonteesta) ja Diogenes Laertios (Merkittävien filosofien elämät ja opit). Diogeneelta on peräisin suurin osa teoksen sisältöä koskevasta tiedosta. Cicero piti teosta neron kirjoittamana. Diogenes luonnehti teoksen käsittelevän standardia tai kriteeriä sekä ensimmäistä periaatetta, filosofian perustavanlaatuisinta osaa. Hänen mukaansa Epikuros opetti teoksessa, että totuuden kriteereitä (kritēria) on ihmisillä kolme: aistimuksemme (aisthēseis), ennakkokäsityksemme (prolēpseis) ja tunteemme (pathē).[2]
Nämä yhdessä muodostivat siis Epikuroksen tietoteoreettisen menetelmän totuuden löytämiseksi. Epikuroksen kriteerit olivat perustotuuksia, jotka tuli hyväksyä ilman erillistä todistusta. Diogeneen mukaan Epikuros kuitenkin esitti filosofisia perusteluja esimerkiksi osoittaakseen, että kaikki aistihavainnot ovat tosia, sekä pyrki selittämään, mitä hän tarkkaan ottaen tarkoitti ennakkokäsityksillä ja tunteilla.[5]
Epikuroksen mukaan filosofia koostui ”kaanonin” lisäksi fysiikasta ja etiikasta. Näin epikurolaisen ”kaanonin” voidaan katsoa olleen vastine sille, mitä muut koulukunnat olisivat kutsuneet logiikaksi. Epikurokselle itselleen Kaanon oli keskeinen johdatus fysiikkaan.[6][7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Diogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit X.27.
- ↑ a b c Górak, Jan: The making of the modern canon: genesis and crisis of a literary idea, s. 13. Continuum International Publishing Group, 1991. ISBN 0485113880. Google Books. (englanniksi)
- ↑ DL X.14.
- ↑ Warren, James: Epicurus and Democritean ethics: an archaeology of ataraxia, s. 168. Cambridge classical studies. Cambridge: Cambridge University Press, 2002. ISBN 0521813697. Google Books. (englanniksi)
- ↑ Striker, Gisela: Essays on Hellenistic epistemology and ethics, s. 152. Cambridge: Cambridge University Press, 1996. ISBN 0521476410. Google Books. (englanniksi)
- ↑ Kioulaphides, Victor & Anderson, Erik: Canon Epicurus.info. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Epicureanism (Encyclopædia Britannica Online Academic Edition) Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.10.2011. (englanniksi)
Kirjallisuutta muokkaa
- Dewitt, Norman Wentworth: ”The Canon, Reason and Nature”, Epicurus and His Philosophy, s. 121–132. Minneapolis: University of Minnesota Press, 1999. ISBN 0816600929. Google Books. (englanniksi)