Kriteerin ongelma

Kriteerin ongelma on tietoteoriassa tiedon lähtökohtaa koskeva ongelma. Kriteerin ongelman mukaan tietämisen haasteena on tosien väitteiden erottaminen epätosista. Ongelma on erillinen ja perustavanlaatuisempi kuin regressioargumentti, joka liittyy tiedon oikeuttamiseen.

Roderick Chisholm on kuvannut ongelman kahdella kysymyksellä teoksessaan Theory of Knowledge (1966):

1. Mitä tiedämme? tai: Mikä on tietomme laajuus?
2. Kuinka tiedämme? tai: Mikä on tietämisen kriteeri?

Vastaus jompaan kumpaan kysymykseen mahdollistaa vastauksen laatimisen myös toiseen kysymyksistä. Partikularismi pyrkii vastaamaan kysymykseen 1 ensin. Sen mukaan on olemassa tapauksia, joissa tiedämme jotakin kiistatta, ja se pyrkii järjestämään näitä jo tiedettyjä asioita ja muotoilemaan niistä yleisen kriteerin tietämiselle. Metodismi toimii päinvastoin, pyrkien vastaamaan ensimmäisenä kysymykseen 2. Sen mukaan voidaan antaa yleinen kriteeri, jonka perusteella yksittäistapauksia voidaan arvioida suhteessa tietämiseen. Empirismi on eräs esimerkki tietoteoreettisesta metodismista.

Kolmas vaihtoehto on filosofinen skeptismi. Skeptikon mukaan kumpaankaan kysymykseen ei voida vastata, koska vastaaminen vaatisi aina ensin vastaamista toiseen kysymyksistä. Seurauksena emme voi oikeuttaa mitään uskomuksistamme. Monet tietoteoreetikot pitävät kantaa kestämättömänä, koska se ei selitä mitään riittävässä määrin.

Aihetta tutkinut Krister Talvinen esittää väitöskirjassaan seuraavaa: Jotta epätodet väitteet voitaisiin erotella tosista, tarvitaan tosien väitteiden kriteeri. Mutta jotta tiedettäisiin, onko kriteeri juuri oikea, tarvitaan kriteeri jonka avulla huonot kriteerit voi erottaa hyvistä. Tämä johtaa kuitenkin kriteerien päättymättömään ketjuun. Kukaan ei voi esittää ääretöntä määrää kriteerejä, joten näyttää siltä, että tosia väitteitä ei voi hyväksyttävästi erottaa epätosista. Talvinen tekee tästä johtopäätöksen, että kriteerin ongelmaa ei ole onnistuttu ratkaisemaan ja siksi skeptismi on vääjäämätöntä.