John Heartfield, nimi alun perin Helmut Herzfeld (19. kesäkuuta 1891 Schmargendorf, Berliini26. huhtikuuta 1968 Itä-Berliini, Saksan demokraattinen tasavalta) oli saksalainen taiteilija, joka tunnetaan erityisesti 1930-luvulla tekemistään natsienvastaisista fotomontaaseista. Heartfield suunnitteli myös kirjojen kansia, ja hän teki näyttämölavasteita muun muassa Bertolt Brechtin ja Erwin Piscatorin näytelmiä varten.

Tausta muokkaa

Heartfieldin vanhemmat olivat sosialistinen kirjailija Franz Herzfeld ja tekstiilityöläinen ja poliittinen aktivisti Alice Stolzenburg. Vanhemmat hylkäsivät perheen neljä lasta metsään vuonna 1899, ja lapset asuivat sitten jonkin aikaa setänsä luona Aigensin pikkukaupungissa.

Helmut Herzfeld opiskeli 1908 Münchenissä kuninkaallisessa Baijerin taide- ja käsityökoulussa. Hän muutti nimensä ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917 John Heartfieldiksi protestiksi Saksassa silloin vallinneelle englantilaisvastaisuudelle. Samana vuonna hän perusti yhdessä veljensä Wieland Herzfeldin ja George Groszin kanssa Malik-Verlag -kustannusliikkeen. Heartfield liittyi tammikuussa 1918 vastaperustettuun Saksan kommunistiseen puolueeseen.

Tuotanto 1920- ja 1930-luvuilla muokkaa

Hearfield liittyi 1917 Berliinin Club Dada -kerhoon. Hän osallistui aktiivisesti sodan jälkeen Saksan dada-liikkeen toimintaan ja oli mukana järjestämässä ensimmäistä kansainvälistä dada-näyttelyä (Erste Internationale Dada-Messe) Berliiniin 1920. Näihin aikoihin Heartfield alkoi myös kokeilla valokuvamontaasien tekemistä yhdessä George Groszin kanssa, ja hän suunnitteli myös näyttämölavastuksia Bertold Brechtin ja Erwin Piscatorin näytelmiin. Heartfield oli palvellut sodan aikana jalkaväkisotilaana ja oli sitten työssä Saksan armeijan elokuvatuotannossa, mutta hänet erotettiin 1919 sen jälkeen kun hän oli tukenut lakkoa, joka järjestettiin vastalauseeksi Karl Liebknechtin ja Rosa Luxemburgin murhille spartakistikapinan yhteydessä. Hän perusti tämän jälkeen yhdessä George Groszin kanssa Die Pleite -nimisen satiirisen lehden.

Heartfield aloitti poliittisten fotomontaasien tekemisen 1920-luvulla. Niitä julkaistiin pääasiassa Saksan kommunistisen puolueen Die Rote Fahne -päivälehdessä ja viikoittain ilmestyneessä Arbeiter-Illustrierte-Zeitung (AIZ) -lehdessä. Hearfieldin fotomontaasit ilmestyivät suositun AIZ-lehden kansikuvina vuosina 1929–1933, ja ne tulivat tunnetuiksi Saksassa, koska suurin osa AIZ-lehdistä myytiin irtonumeroina lehtikioskeista. Hearfieldin töitä oli myös esillä julisteina Berliinin kaduilla 1932–1933. Hän käytti teoksissaan usein natsien omia symboleita, kuten hakaristiä, heikentääkseen näiden symbolien propangadatehoa.

Heartfield asui ja työskenteli Berliinissä aina natsien valtaantuloon saakka 1933. Hän pakeni asunnostaan parvekkeen kautta pitkänäperjantaina 1933 SS-miesten murtautuessa asuntoon sisään. Heartfield pakeni sitten jalan rajan yli Tšekkoslovakiaan. Hän joutui pakenemaan 1938 uudelleen vähän ennen Tšekkoslovakian miehitystä tällä kertaa Englantiin, jossa hän oli jonkin aikaa internoituna. Sotavuodet Heartfield asui Hampsteadissa Lontoossa.

Sodan jälkeiset vuodet Itä-Saksassa muokkaa

Toisen maailmansodan jälkeen Heartfield palasi Saksaan ja asettui Itä-Berliiniin. Hän työskenteli Berliner Ensemble ja Deutsches Theater -teattereissa muun muassa Benno Bessonin ja Wolfgang Langhoffin kanssa. Itä-Saksan salainen poliisi Stasi suhtautui hyvin epäluuloisesti Heartfieldiin, koska tämä oli asunut useita vuosia Englannissa. Häntä ei hyväksytty Itä-Saksan Taideakatemian jäseneksi, eikä hän kyennyt työskentelmään omalla alallaan. Bertoldt Brechtin ja Stefan Heymin avulla Heartfield pääsi liittymään Taideakatemiaan vuonna 1956, ja hän aloitti myös uudelleen fotomontaasien tekemisen, joissa vastustettiin muun muassa ydinsotaa. Heartfield ei kuitenkaan enää yltänyt samanlaiseen tuotteliaisuuteen kuin 1920- ja 1930-luvuilla. Heartfield kävi 1967 Englannissa ja alkoi valmistella valokuvamontaasitöidensä retrospektiivistä näyttelyä. Tämä näyttely pidettiin vasta vuosi Heartfieldin kuoleman jälkeen Lontoossa 1969. Heartfieldin töitä on sittemmin ollut esillä muun muassa New Yorkin Modernin taiteen museossa 1993 ja Lontoon Tate-galleriassa 2005.

Tunnettuja Heartfieldin fotomontaasiteoksia muokkaa

  • Yli-ihminen Adolf, ilmestyi Arbeiter-Illustrierte-Zeitung-lehdessä 17. heinäkuuta 1932. Montaasissa oli röntgenkuva puhetta pitävästä Hitleristä, jonka ruokatorvea pitkin kultakolikot valuvat vatsassa olevaan kultarahakasaan.(Kuva montaasista (Arkistoitu – Internet Archive))
  • Hitler-tervehdyksen merkitys : Pieni mies pyytää suuria lahjoja, ilmestyi Arbeiter-Illustrierte-Zeitung-lehdessä 1932. Heartfield yhdistää montaasissa Hitlerin vaalimenestyksen siihen taloudelliseen tukeen, jota hän on saanut varsinkin Reinin alueen teollisuusmiehiltä. Kuvan mottona on teksti Miljoonat ovat takanani, ja siinä vihjataan, että natsitervehdys on itse asiassa pyyntö saada rahaa. (Kuva montaasista)
  • Geneven merkitys : Missä pääoma asuu siellä ei voi olla rauhaa!, ilmestyi Arbeiter-Illustrierte-Zeitung-lehdessä 27. marraskuuta 1932. Kuvassa on verisen kiväärin pistimen lävistämä rauhankyyhky, ja taustalla näkyy Kansainliiton rakennus Genevessä. Kuvassa Sveitsin lipun risti on muuttunut hakaristiksi. (Kuva montaasista (Arkistoitu – Internet Archive))
  • Göring, Kolmannen valtakunnan pyöveli, ilmestyi Prahassa Arbeiter-Illustrierte-Zeitung-lehdessä 14. syyskuuta 1933. Teoksessa Herman Göring kuvataan teurastajana. (Kuva montaasista (Arkistoitu – Internet Archive))
  • "Uuden" valtakunnan vanha iskulause : Verta ja rautaa, ilmestyi Prahassa Arbeiter-Illustrierte-Zeitung-lehdessä 8. maaliskuuta 1934. Kuvassa oli neljä yhteensidottua veristä kirvestä, jotka muodostivat hakaristin. Veri ja rauta viittasivat Otto von Bismarckin 1862 pitämään puheeseen. (Kuva montaasista (Arkistoitu – Internet Archive))
  • Hurrah, die Butter ist Alle! (Hurraa, kaikki voi on käytetty!), ilmestyi Prahassa Arbeiter-Illustrierte-Zeitung-lehdessä 19. joulukuuta 1935. Fotomontaasi kuvasi saksalaista perhettä päivällispöydässä syömässä pöydällä olevaa polkupyörää. Huoneen seinällä oli Hitlerin kuva, ja tapetit oli koristeltu hakaristeillä. Perheen vauva pureskeli hakaristillä koristeltua metallikirvestä, ja perheen koiralla oli edessään suuri rautainen pultti ja mutteri. Kuvatekstinä oli lainaus Herman Göringin tykkejä vai voita -puheesta : Hurraa, kaikki voi on käytetty!. Kuten Göring sanoi Hampurin-puheessaan : Rautamalmi on tehnyt valtakunnasta voimakkaan! Voi ja laardi tekee ihmiset korkeintaan lihaviksi!. Tämä valokuvamontaasi oli myöhemmin inspiraationa Siouxsie and the Banshees -yhtyeen kappaleelle "Mittageisen". Yhtye levytti kappaleen sekä saksan kielellä että myöhemmin englanniksi (Metal postcard). (Kuva montaasista (Arkistoitu – Internet Archive))
  • Ei aihetta pelkoon - hän on kasvissyöjä! (Nur keine Angst - Er ist Vegetarier) ilmestyi Arbeiter-Illustrierte-Zeitung-lehdessä toukokuussa 1936. Montaasissa veistä teroittava Hitler silmäilee ahnaan näköisenä pöydällä seisovaa Ranskaa esittävää Gallian kukkoa. (Kuva montaasista (Arkistoitu – Internet Archive))

Kuvateoksia muokkaa

  • Deutschland, Deutschland über alles. John Heartfieldin fotomontaasikirja johon tekstit on tehnyt Kurt Tucholsky. Universum Bücherei für alle, Berlin 1929, uusi painos Biblioviel Verlag, Bochum 2006 ISBN 978-3938081914
  • Bilden som vapen : fotomontage 1930-1938, alkuperäisteos Krieg im Frieden, (Ordfront, 1977) ISBN 91-7324-048-6

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:John Heartfield