Wikipedia

Janne Ihalainen

suomalainen kemisti ja professori

Janne Ihalainen (s. 1973)[1] on suomalainen kemisti ja professori. Hän on toiminut Jyväskylän yliopistossa nanotieteiden professorina tammikuusta 2009 alkaen.[2] Lisäksi hän on bio- ja ympäristötieteiden laitoksen johtaja kaudella 2018–2021. Kemistinä Ihalainen on erikoistunut valokemiaan ja etenkin proteiinien tutkimukseen spektroskopian avulla.

Nuoruus ja uran alku muokkaa

Janne Ihalainen suoritti lukion Espoonlahden lukiossa ja kirjoitti siellä ylioppilaaksi vuonna 1993. Ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen hän aloitti 1994 opinnot Jyväskylän yliopistossa. Jatko-opintonsa hän suoritti Jyväskylän yliopistossa kemian alalla vuosina 1998–2002.[2] Vuonna 2002 hän väitteli tohtoriksi. Väitöstutkimuksessaan (Spectroscopic studies on light-harvesting complexes of green plants and purple bacteria) hän tutki spektroskopian menetelmien avulla viherkasvien ja purppurabakteerien rakenteissa fotosynteesin aikana valoa vastaanottavia komplekseja.[3]

Akateeminen ura muokkaa

Valmistumisen jälkeen Ihalainen työskenteli aluksi pääasiassa ulkomailla. Hän on ollut vuosina 2002–2005 post doc-tutkijana Amsterdamin vapaassa yliopistossa ja sitten post doc-tutkijana 2005–2008 Zürichin yliopistossa. Akateemisen työn ohella hän oli 2007–2008 tutkijana Solvias AGssa. Solvias AG on life science -yritys, jonka toimitilat sijaitsevat Baselissa.[1]

Jyväskylän yliopisto nimitti vuoden 2008 lopulla Ihalaisen nanotieteiden professoriksi. Professuurin alaksi määriteltiin tarkemmin biologiset nanotieteet ja se sijoittuu bio- ja ympäristötieteiden laitokselle.[4] Ihalainen aloitti tehtävässä vuoden 2009 alussa.[2] Professorina hän oli nanotieteiden maisteriohjelman koordinaattorina vuosina 2009–2014[5][6][7][8] sekä uudelleen helmikuusta 2015 alkaen[9]. Hän on opettanut nanotieteitä (esimerkiksi nanokemia ja biologinen nanotiede) sekä kemian tutkimusmenetelmien käyttöä biologian tutkimuksessa.[10]

Pääosa Ihalaisen tutkimustyöstä tapahtuu Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen laserlaboratoriossa, jossa hänen johdollaan työskentelee biomolekyylien spektroskopian ja dynamiikan tutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmä.[11] Professori Ihalainen edustaa myös omaa tutkimusalaansa (biologinen spektroskopia) laserlaboratorion johtoryhmässä.[11]

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen nimitti Ihalaisen toimikaudeksi 2018–2021 bio- ja ympäristötieteiden laitoksen johtajaksi. Laitosjohtajan ominaisuudessa hän on esimerkiksi tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsen.[12]

Tutkimustyö muokkaa

Kemistinä Ihalainen tutkinut erityisesti erilaisten biomolekyylien fysikaalista rakennetta hyödyntämällä spektroskopian menetelmiä[1]. Hän soveltaa tutkimukseen optista spektroskopiaa ja laserspektroskopiaa. Optisen spektroskopian tutkimusta tehdään näkyvän valon aallonpituuksilla sekä ultraviolettivalon (UV-spektroskopia) ja infrapunavalon taajuusalueilla (infrapuna- eli IR-spektroskopia).[13]

Biologisista rakenteista Ihalaisen erityinen mielenkiinnon kohde on ollut proteiinien rakenne. Hän käyttää mm. ultranopeita lasereita tarkastellessaan biologisesti aktiivisten proteiinien dynamiikkaa, kuten esimerkiksi proteiinien laskostumista.[1] Kun tunnetaan proteiinien dynamiikkaa ja siitä kerättyä tutkimustietoa yhdistetään proteiinien aktiivisuuden tuntemukseen, voidaan ymmärtää proteiinien toimintaa niiden omissa elinympäristöissä. Proteiinitutkimuksella on sovelluksia esimerkiksi uusien biofarmaseuttisten lääkeaineiden suunnittelussa.[1]

Rakennetutkimuksen ohella Ihalainen on selvittänyt, miten proteiinit käyttäytyvät, kun valo osuu niihin. Valo voi muuttua biologiseksi signaaliksi tai energiaksi fotosynteesin primaarisissa reaktioissa.[10] Teema liittyy kemialliseen fotosynteesin tutkimukseen, joka luetaan laajemmin valokemian alaan kuuluvaksi tutkimusaiheeksi.[14] Ihalainen onkin tutkinut erilaisia biologiaan liittyviä valokemiallisia reaktioita. Perustutkimuksen pohjalta voidaan esimerkiksi kehittää erilaisia signalointijärjestelmiä, joilla on sovelluksia bioteknologian alalla.[10]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e Kasvatustieteen, nanotieteiden ja kemian professorit astuivat virkaan. Jyväskylän yliopiston tiedote 4/2009.
  2. ↑ a b c Janne Ihalainen Orcid.org. Viitattu 12.5.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Spectroscopic studies on light-harvesting complexes of green plants and purple bacteria (Janne Ihalaisen väitöskirja) Kansalliskirjasto Finna. Viitattu 12.5.2021.
  4. ↑ Tiedekuntaneuvoston päätökset 2008. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. 2008.
  5. ↑ Jyväskylän yliopisto: MLTK:n opinto-opas 2009–2010. Jyväskylä: Gummerus, s. 18.
  6. ↑ Jyväskylän yliopisto: MLTK:n opinto-opas 2010–2011. Jyväskylä: Gummerus, s. 18.
  7. ↑ Jyväskylän yliopisto: MLTK:n opinto-opas 2011–2012. Jyväskylä: Gummerus, s. 19.
  8. ↑ Jyväskylän yliopisto: MLTK:n opinto-opas 2012–2013. Jyväskylä: Gummerus, s. 21.
  9. ↑ Jyväskylän yliopisto: MLTK:n opinto-opas 2014–2015. Jyväskylä: Gummerus, s. 20.
  10. ↑ a b c Ihalainen Janne, Professor[vanhentunut linkki] Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. 30.4.2020. Viitattu 12.5.2021. (englanniksi)
  11. ↑ a b Laser laboratory (Arkistoitu – Internet Archive) Nanoscience Center, Jyväskylän yliopisto 31.3.2021. Viitattu 12.5.2021. (englanniksi)
  12. ↑ Tiedekuntaneuvosto (Arkistoitu – Internet Archive) MLTK, Jyväskylän yliopisto. 13.1.2021. Viitattu 12.5.2021.
  13. ↑ Spectrometerlab YNC131[vanhentunut linkki] NSC, JY. 17.9.2020. Viitattu 12.5.2021. (englanniksi)
  14. ↑ Kemiaa kaikille-verkkoluento “Valo biologisissa systeemeissä-hyödyksi vai haitaksi Suomalaisten Kemistien Seura, 24.3.2021. Viitattu 12.5.2021.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Janne_Ihalainen&oldid=22179210”